Miksi osakemarkkinoiden suuntaa on lähes mahdoton ennustaa? Saamme päivittäin lukea lehdistä ennustuksia siitä, mihin osakemarkkinat menevät. Osa sijoitusstrategeista löytää aina perusteet nousulle, osa sitä vastoin on aina pessimistisiä. Miksi osakemarkkinoiden ennustaminen on niin vaikeaa ja onko sijoittajan ylipäätään järkevää yrittää ennustaa markkinan suuntaa? Timo Heikkilä 27.5.2014 osakemarkkina sijoittaminen Saamme päivittäin lukea lehdistä ennustuksia siitä, mihin osakemarkkinat menevät. Osa sijoitusstrategeista löytää aina perusteet nousulle, osa sitä vastoin on aina pessimistisiä. Miksi osakemarkkinoiden ennustaminen on niin vaikeaa ja onko sijoittajan ylipäätään järkevää yrittää ennustaa markkinan suuntaa? Osakemarkkinoihin vaikuttaa ääretön määrä tekijöitä. Osakekurssien suunta riippuu taloudellisesta tilasta, odotuksista talouden kehityksestä, suhdanneodotuksista verrattuna markkinoiden odotuksiin, keskuspankkien finanssipolitiikasta, inflaatiosta, korkotasosta, yritysten näkymistä, rahavirroista, sijoittajien mielialasta tai vuodenajasta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yksittäinen sijoittaja on tietomäärän edessä melko yksin. Tietotulva on niin valtava, ettei aika eikä kapasiteetti riitä käsittelemään kaikkea tietoa, saati sitten tekemään oikeita johtopäätöksiä tiedon perusteella. Ongelmaa lisää se, että talousmedia elää uutisista. Mitä enemmän ihmisiä kiinnostavia uutisia tuotetaan, sitä enemmän talousmedia ansaitsee. Sijoittajan ongelmaa ei helpota sijoitusalan tapa toimia. Sijoitusala tuottaa jatkuvasti uusia sijoitusideoita ja sijoitusinstrumentteja, joita kaupataan sijoittajille. Ala on tarinankerronta-bisnestä. Yksittäisen osakkeen arvon muodostaminen? Yksittäisen yhtiön osakkeen hinta perustuu teorian mukaan yhtiön tuottamaan tulevaisuuden kassavirtaan. Myös tulevat osingot määrittävät yhtiön arvoa. Osingon ja kurssin välillä on melko vahva riippuvuus. Ei kuitenkaan aina. Applen kurssi oli kaikkien aikojen huipussa n. 700 $:ssa vuonna 2012, vaikka yhtiö ei jakanut lainkaan osinkoa. Nyt yhtiö on aloittanut osingonjaon ja kurssi on reilussa 600 $:ssa. Hätäinen sijoittaja voisi päätellä, että yhtiöllä ei enää ole ideoita kasvuinvestoinneille, joten ylimääräiset varat kannattaa jakaa pois. Tämä on signaali sijoittajille, että kasvua kannattaa hakea muualta kuin Applesta. Yhtiön tulevaisuuden kassavirtaan vaikuttavat liikevaihdon kehitys, kustannusten kehitys, käyttöpääoman hallinta ja investoinnit. Kassavirran nykyarvoon vaikuttavat yhtiön riskitaso ja yleinen korkotaso. Yhtiö pystyy vaikuttamaan vain osaan kassavirran nykyarvoon vaikuttavista tekijöistä. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat kysyntätilanne, yhtiön kilpailukyky, myynnin onnistuminen jne. Kustannustasoon vaikuttaa raaka-aineiden ja energian hintakehitys, palkkakehitys, korkotaso, valuuttakurssit, verot. Käyttöpääoman hallintakaan ei ole täysin yhtiön käsissä. Varaston hallintaa voidaan tehostaa, samoin ostolaskujen maksuaikaa venyttää ja myyntisaamisia karhuta nopeammin. Liian pitkälle vietynä tämä voi kuitenkin olla vahingoittaa yhtiön liiketoimintaa. Yhtiö on myös odottamattomien tapahtuminen armoilla. Poliittiset päättäjät voivat keksiä jonkin säädöksen, joka vahingoittaa yhtiön liiketoimintaa. Luonnon katastrofi, sota, odottamaton sääilmiö, ydinvoimalan ylikuumentuminen. Kun nämä kaikki tekijät summaa yhteen, voi vetää helposti johtopäätöksen. Yhtiön tulevia kassavirtoja on täysin mahdoton ennustaa oikein. Tästä seuraa se loppupäätelmä, että yksittäisen osakkeen oikeaa arvoa on täysin mahdoton laskea. Myös akateeminen tutkimus on tullut samaan loppupäätökseen. Analyytikkojen ennusteilla ei ole mitään ennustearvoa yli vuoden päähän. Sijoittaja pääsee parempaan lopputulokseen käyttämällä ennusteena edellisen vuoden toteutunutta tulosta. Osakemarkkinoiden kehityksen ennustaminen Samat tekijät, jotka edellä lueteltiin, vaikuttavat luonnollisesti myös laajemman osakejoukon kassavirtaennusteisiin ja siten osakejoukon eli indeksin hintaan. Sijoittajat eivät kuitenkaan arvioi jokaisen yhtiön yksittäisiä kassavirtaennusteita ja laske niitä yhteen saadakseen indeksin todellisen arvon. Tämä tosin voisi pörssikuplien ja pörssiromahduksien aikaan olla realistisin parametrein hyvä tapa arvioida hinnoittelun mielekkyyttä. Osakeindeksit liikkuvat sen mukaan, miten sijoittajat arvioivat talouden kehittyvän suhteessa odotuksiin. Kuluttajien luottamuksen parantuminen nostaa talousennusteita, sitä enemmän, mitä suurempi on kuluttajien osuus maan bkt:sta, ja niiden yhtiöiden tulosennusteita, jotka toimivat kuluttajamarkkinoilla. Teollisuuden odotusten parantaminen nostaa teollisuusyritysten ja teollisuudelle raaka-aineita tuottavien yritysten näkymiä. Osakeindekseihin vaikuttaa myös vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto-odotukset. Mikäli korkotaso on matala, eivät korkoinstrumentit tarjoa houkuttelevaa tuottoa osakkeisiin nähden. Keskuspankin finanssipolitiikalla on myös merkittävä vaikutus. Elvyttäminen tuo lisää rahaa markkinoille, joka ohjautuu tuottaviin kohteisiin eli osakkeisiin. Kiristäminen vie rahaa markkinoilta ja laskee siten indeksien arvoa. Markkinoille tulee joka päivä uutisia talouden tilasta ja odotuksista. Tuhannet ja tuhannet ekonomistit ja analyytikot arvioivat toteutuneita lukuja ja rukkaavat niiden perusteella omia talousennusteita. Näistä muodostuu konsensus, johon markkinat uskovat. Mikäli konsensusodotus laskee, indeksit tulevat alas. Mikäli konsensusodotus nousee, indeksit tulevat ylös. Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, joskus voi olla myös toisin päin. Tällöin markkinat ottavatkin negatiiviset uutiset ilolla vastaan, koska niiden voidaan olettaa laskevan inflaatio-odotuksia tai aiheuttavan keskuspankin elvytyksen. Hauskinta on lisäksi se, että ekonomistit ovat yhtä huonoja laatimaan pitkäntähtäimen talousennusteita kuin analyytikot yhtiöiden tulosennusteita. Talousennusteilla ei siis ole ennustearvoa, eikä talouslukujen toteumalla voi aina ennustaa osakeindeksien suuntaa. Lohduton loppupäätelmä. Sijoittajat ovat ihmisiä Yksittäisen osakkeen tai laajemman osakeindeksin tulevaisuuden kehityksen ennustaminen näyttää olevan toivoton tehtävä. Ehkä juuri siitä syystä markkinoilla tapahtuu aika ajoin myös suuria ylilyöntejä ja pörssiromahduksia. ”This time is different” -kirjan mukaan historia on toistanut itseään 1300-luvulta lähtien. Tietyin väliajoin talous ylikuumenee ja sitä seuraa romahdus. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva. Ylikuumenemisen aikana omaisuuden hinnat nousevat suhteettoman korkealle. Tyypillisiä nousijoita ovat kiinteistöomaisuus ja osakkeet. Ylikuumentuminen voi myös kohdistua vain tiettyyn sektoriin, kuten tapahtui IT-kuplan aikaan. Romahdus tapahtuu, kun sijoittajat heräävät todellisuuteen. Käänne hinnassa aiheuttaa mielialan muutoksen. Yhtäkkiä optimisti katoaa ja realismi palaa. Todellisia arvoja aletaankin kalkuloida ja lopputulos on, ettei hinnoissa ole mitään järkeä. Yleensä kuumentumista on ruokkinut holtiton velan käyttö. Tämä aiheuttaa lumipalloefektin. Kun omaisuuden hinta kääntyy laskuun, on sijoittajan myytävä omaisuus, jotta hän saa velan maksettua. Kun samassa tilanteessa olevia sijoittajia on paljon, syntyy myyntiaalto. Kaikki sijoittajat ovat myyntilaidalla ja omaisuuden hinta romahtaa. Omaisuuden hinta perustuu aina kysyntään ja tarjontaan. Jos ostajat ovat poissa, hinta laskee niin alas, että ensimmäinen ostaja ilmaantuu markkinoille. Näistä syistä ylilyönnit ovat tyypillisiä molempiin suuntiin. Historiassa on aina ollut kuplia, jolloin osakkeiden hintoja on mahdoton perustella terveellä järjellä. Samoin on ollut romahduksia, jolloin osakkeiden pohjahinnat edellyttäisivät talousjärjestelmän romahtamista. Historiassa kuplat ovat aina jossain vaiheessa puhjenneet ja romahdusta on seurannut nousu. Yksinkertainen on kaunista Edellisissä kappaleissa tulin seuraaviin johtopäätöksiin: Yksittäiselle yhtiölle ei voi tehdä luotettavia pitkäntähtäimen ennusteita Yksittäisen osakkeen ”oikeaa” hintaa ei voi määritellä Osakeindeksien suuntaa on mahdoton ennustaa Pitkäntähtäimen talousennusteet ovat aina pielessä Osakemarkkinoille syntyy aika ajoin kupla, jota seuraa romahdus Sijoittajalla on siten kaksi vaihtoehtoa. Joko rakentaa mahdollisimman kustannustehokas pitkäntähtäimen salkku ja pitää sitä maailman tappiin asti tai kehittää systematiikka, jolla johtopäätöksiä voi hyödyntää. Sijoittaja.fi:stä löytyy 50 % osakkeisiin ja 50 % korkoihin sijoittava kustannustehokas mallisalkku, jonka hallinnointikulu on 0,224 %. Sijoittaa voi myös suoraan laajaan osakeindeksiin. Sijoittaja.fi:n ETF-valintatyökalulla aloittelijakin löytää helposti tehokkaimmat ETF:t kaikkiin tarpeisiin. Työkalulla löytyy esimerkiksi maailman osakkeisiin laajasti sijoittava ETF tai kehittyneiden markkinoiden osakkeisiin laajasti sijoittava ETF. Yksi ETF hoitaa hajautuksen sijoittajan puolesta ja sijoittaja saa indeksin mukaisen tuoton. Toinen tapa on valita systemaattinen strategia, jonka perusteella osakkeita tai ETF:iä valitsee. Strategioiden avulla sijoittaja saa markkinaindeksistä poikkeavaa tuottoa. Tuotto voi olla markkinaindeksiä parempaa tai huonompaa. Osinkostrategian, arvostrategian ja laatuyhtiöihin sijoittavan strategian on havaittu tuottavan pitkässä juoksussa markkinaindeksiä paremmin. Kaikissa strategioissa tuotto kuitenkin vaihtelee. Tietty strategia toimii tietyssä markkinaympäristössä toista paremmin. Sijoittaja.fi:n Osaketyökalulla voi etsiä tietyn tyylisiä osakkeita, kuten osinkoyhtiöitä, arvoyhtiöitä ja laatuyhtiöitä. Työkalu sisältää tällä hetkellä Suomi-yhtiöt, mutta tuomme työkaluun myös ulkomaalaisia osakkeita lähiaikoina. ETF-valintatyökalulla vastaavasti löytyy esim. seuraavanlaisia ETF:iä: Hyvää, vakaata ja kasvavaa osinkotuottoa maksavat yhtiöt globaalisti Kehittyvien markkinoiden hyvää osinkotuottoa maksavat yhtiöt Hyvää, vakaata ja kasvavaa osinkotuottoa maksavat yhtiöt euroalueelta Globaali minimivolatiliteettistrategia (jonka avulla sijoittaja saa markkinaindeksiä alhaisempaa riskiä ja usein myös parempaa tuottoa) Eurooppalaiset arvoyhtiöt Sijoittaja.fi eroaa perinteisestä pankkiiriliikkeen sijoitustutkimuksesta siten, ettemme yritä ennustaa talouden suuntaa tai yritä ottaa vahvaa allokaationäkemystä (omaisuusluokkavalinta). Seuraamme systemaattisesti tärkeimpiä indikaattoreita, jotta meillä on käsitys isosta kuvasta ja siitä mitä markkinat ajattelevat. Sijoittajan on nimittäin tuhoisaa olla aina eri mieltä kuin markkinat. Pitkässä juoksussa sijoittajan kannattaa aina pitää osa varallisuudesta osakemarkkinoilla, koska osakkeiden tuotto on yli ajan paras. Sijoitustoiminnan tuloksen kannalta ei ole olennaista yrittää ennustaa talouden suuntaa. Tärkeintä on tietää, minä hetkinä osakemarkkinoilta kannattaa olla pois. Riski-indikaattori on Sijoittaja.fi:n kärkituotteita. Yksi kuvaaja kertoo, millä tasolla markkinoiden riskit ovat. Jos indikaattori on vihreällä, riskit osakemarkkinoiden laskulle ovat alhaiset. Tällöin on todennäköistä, että osakemarkkinat nousevat, eikä sijoittajalla ole mitään syytä olla pois markkinoilta. Mikäli indikaattori menee punaiselle, riski osakemarkkinoiden laskulle kasvaa. Tämä on ollut historiassa erittäin hyvä signaali sille, että osakkeet kannattaa myydä ja odottaa tilanteen rauhoittumista. Sijoittaja tekee parhaan pitkän tähtäimen tuloksen välttämällä suuret tappiot (katso kuva alla). Olennaista riski-indikaattorissa on se, ettei se yritä ennustaa mitään. Se vain raadollisesti kertoo, milloin riskit ovat korkealla ja todennäköisyys osakkeiden laskulle on suuri. Kokonaisriski-indikaattorin signaaleja seuraamalla olisi saavutettu 155,4 % kokonaistuotto vs. maailman osakkeiden osta ja pidä-strategialla saavutettu 58,2 % tuotto aikavälillä 7.2.2000-28.4.2014. osakemarkkina sijoittaminen
Osakemarkkinoihin vaikuttaa ääretön määrä tekijöitä. Osakekurssien suunta riippuu taloudellisesta tilasta, odotuksista talouden kehityksestä, suhdanneodotuksista verrattuna markkinoiden odotuksiin, keskuspankkien finanssipolitiikasta, inflaatiosta, korkotasosta, yritysten näkymistä, rahavirroista, sijoittajien mielialasta tai vuodenajasta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Yksittäinen sijoittaja on tietomäärän edessä melko yksin. Tietotulva on niin valtava, ettei aika eikä kapasiteetti riitä käsittelemään kaikkea tietoa, saati sitten tekemään oikeita johtopäätöksiä tiedon perusteella. Ongelmaa lisää se, että talousmedia elää uutisista. Mitä enemmän ihmisiä kiinnostavia uutisia tuotetaan, sitä enemmän talousmedia ansaitsee. Sijoittajan ongelmaa ei helpota sijoitusalan tapa toimia. Sijoitusala tuottaa jatkuvasti uusia sijoitusideoita ja sijoitusinstrumentteja, joita kaupataan sijoittajille. Ala on tarinankerronta-bisnestä. Yksittäisen osakkeen arvon muodostaminen? Yksittäisen yhtiön osakkeen hinta perustuu teorian mukaan yhtiön tuottamaan tulevaisuuden kassavirtaan. Myös tulevat osingot määrittävät yhtiön arvoa. Osingon ja kurssin välillä on melko vahva riippuvuus. Ei kuitenkaan aina. Applen kurssi oli kaikkien aikojen huipussa n. 700 $:ssa vuonna 2012, vaikka yhtiö ei jakanut lainkaan osinkoa. Nyt yhtiö on aloittanut osingonjaon ja kurssi on reilussa 600 $:ssa. Hätäinen sijoittaja voisi päätellä, että yhtiöllä ei enää ole ideoita kasvuinvestoinneille, joten ylimääräiset varat kannattaa jakaa pois. Tämä on signaali sijoittajille, että kasvua kannattaa hakea muualta kuin Applesta. Yhtiön tulevaisuuden kassavirtaan vaikuttavat liikevaihdon kehitys, kustannusten kehitys, käyttöpääoman hallinta ja investoinnit. Kassavirran nykyarvoon vaikuttavat yhtiön riskitaso ja yleinen korkotaso. Yhtiö pystyy vaikuttamaan vain osaan kassavirran nykyarvoon vaikuttavista tekijöistä. Liikevaihdon kehitykseen vaikuttavat kysyntätilanne, yhtiön kilpailukyky, myynnin onnistuminen jne. Kustannustasoon vaikuttaa raaka-aineiden ja energian hintakehitys, palkkakehitys, korkotaso, valuuttakurssit, verot. Käyttöpääoman hallintakaan ei ole täysin yhtiön käsissä. Varaston hallintaa voidaan tehostaa, samoin ostolaskujen maksuaikaa venyttää ja myyntisaamisia karhuta nopeammin. Liian pitkälle vietynä tämä voi kuitenkin olla vahingoittaa yhtiön liiketoimintaa. Yhtiö on myös odottamattomien tapahtuminen armoilla. Poliittiset päättäjät voivat keksiä jonkin säädöksen, joka vahingoittaa yhtiön liiketoimintaa. Luonnon katastrofi, sota, odottamaton sääilmiö, ydinvoimalan ylikuumentuminen. Kun nämä kaikki tekijät summaa yhteen, voi vetää helposti johtopäätöksen. Yhtiön tulevia kassavirtoja on täysin mahdoton ennustaa oikein. Tästä seuraa se loppupäätelmä, että yksittäisen osakkeen oikeaa arvoa on täysin mahdoton laskea. Myös akateeminen tutkimus on tullut samaan loppupäätökseen. Analyytikkojen ennusteilla ei ole mitään ennustearvoa yli vuoden päähän. Sijoittaja pääsee parempaan lopputulokseen käyttämällä ennusteena edellisen vuoden toteutunutta tulosta. Osakemarkkinoiden kehityksen ennustaminen Samat tekijät, jotka edellä lueteltiin, vaikuttavat luonnollisesti myös laajemman osakejoukon kassavirtaennusteisiin ja siten osakejoukon eli indeksin hintaan. Sijoittajat eivät kuitenkaan arvioi jokaisen yhtiön yksittäisiä kassavirtaennusteita ja laske niitä yhteen saadakseen indeksin todellisen arvon. Tämä tosin voisi pörssikuplien ja pörssiromahduksien aikaan olla realistisin parametrein hyvä tapa arvioida hinnoittelun mielekkyyttä. Osakeindeksit liikkuvat sen mukaan, miten sijoittajat arvioivat talouden kehittyvän suhteessa odotuksiin. Kuluttajien luottamuksen parantuminen nostaa talousennusteita, sitä enemmän, mitä suurempi on kuluttajien osuus maan bkt:sta, ja niiden yhtiöiden tulosennusteita, jotka toimivat kuluttajamarkkinoilla. Teollisuuden odotusten parantaminen nostaa teollisuusyritysten ja teollisuudelle raaka-aineita tuottavien yritysten näkymiä. Osakeindekseihin vaikuttaa myös vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotto-odotukset. Mikäli korkotaso on matala, eivät korkoinstrumentit tarjoa houkuttelevaa tuottoa osakkeisiin nähden. Keskuspankin finanssipolitiikalla on myös merkittävä vaikutus. Elvyttäminen tuo lisää rahaa markkinoille, joka ohjautuu tuottaviin kohteisiin eli osakkeisiin. Kiristäminen vie rahaa markkinoilta ja laskee siten indeksien arvoa. Markkinoille tulee joka päivä uutisia talouden tilasta ja odotuksista. Tuhannet ja tuhannet ekonomistit ja analyytikot arvioivat toteutuneita lukuja ja rukkaavat niiden perusteella omia talousennusteita. Näistä muodostuu konsensus, johon markkinat uskovat. Mikäli konsensusodotus laskee, indeksit tulevat alas. Mikäli konsensusodotus nousee, indeksit tulevat ylös. Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, joskus voi olla myös toisin päin. Tällöin markkinat ottavatkin negatiiviset uutiset ilolla vastaan, koska niiden voidaan olettaa laskevan inflaatio-odotuksia tai aiheuttavan keskuspankin elvytyksen. Hauskinta on lisäksi se, että ekonomistit ovat yhtä huonoja laatimaan pitkäntähtäimen talousennusteita kuin analyytikot yhtiöiden tulosennusteita. Talousennusteilla ei siis ole ennustearvoa, eikä talouslukujen toteumalla voi aina ennustaa osakeindeksien suuntaa. Lohduton loppupäätelmä. Sijoittajat ovat ihmisiä Yksittäisen osakkeen tai laajemman osakeindeksin tulevaisuuden kehityksen ennustaminen näyttää olevan toivoton tehtävä. Ehkä juuri siitä syystä markkinoilla tapahtuu aika ajoin myös suuria ylilyöntejä ja pörssiromahduksia. ”This time is different” -kirjan mukaan historia on toistanut itseään 1300-luvulta lähtien. Tietyin väliajoin talous ylikuumenee ja sitä seuraa romahdus. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva. Ylikuumenemisen aikana omaisuuden hinnat nousevat suhteettoman korkealle. Tyypillisiä nousijoita ovat kiinteistöomaisuus ja osakkeet. Ylikuumentuminen voi myös kohdistua vain tiettyyn sektoriin, kuten tapahtui IT-kuplan aikaan. Romahdus tapahtuu, kun sijoittajat heräävät todellisuuteen. Käänne hinnassa aiheuttaa mielialan muutoksen. Yhtäkkiä optimisti katoaa ja realismi palaa. Todellisia arvoja aletaankin kalkuloida ja lopputulos on, ettei hinnoissa ole mitään järkeä. Yleensä kuumentumista on ruokkinut holtiton velan käyttö. Tämä aiheuttaa lumipalloefektin. Kun omaisuuden hinta kääntyy laskuun, on sijoittajan myytävä omaisuus, jotta hän saa velan maksettua. Kun samassa tilanteessa olevia sijoittajia on paljon, syntyy myyntiaalto. Kaikki sijoittajat ovat myyntilaidalla ja omaisuuden hinta romahtaa. Omaisuuden hinta perustuu aina kysyntään ja tarjontaan. Jos ostajat ovat poissa, hinta laskee niin alas, että ensimmäinen ostaja ilmaantuu markkinoille. Näistä syistä ylilyönnit ovat tyypillisiä molempiin suuntiin. Historiassa on aina ollut kuplia, jolloin osakkeiden hintoja on mahdoton perustella terveellä järjellä. Samoin on ollut romahduksia, jolloin osakkeiden pohjahinnat edellyttäisivät talousjärjestelmän romahtamista. Historiassa kuplat ovat aina jossain vaiheessa puhjenneet ja romahdusta on seurannut nousu. Yksinkertainen on kaunista Edellisissä kappaleissa tulin seuraaviin johtopäätöksiin: Yksittäiselle yhtiölle ei voi tehdä luotettavia pitkäntähtäimen ennusteita Yksittäisen osakkeen ”oikeaa” hintaa ei voi määritellä Osakeindeksien suuntaa on mahdoton ennustaa Pitkäntähtäimen talousennusteet ovat aina pielessä Osakemarkkinoille syntyy aika ajoin kupla, jota seuraa romahdus Sijoittajalla on siten kaksi vaihtoehtoa. Joko rakentaa mahdollisimman kustannustehokas pitkäntähtäimen salkku ja pitää sitä maailman tappiin asti tai kehittää systematiikka, jolla johtopäätöksiä voi hyödyntää. Sijoittaja.fi:stä löytyy 50 % osakkeisiin ja 50 % korkoihin sijoittava kustannustehokas mallisalkku, jonka hallinnointikulu on 0,224 %. Sijoittaa voi myös suoraan laajaan osakeindeksiin. Sijoittaja.fi:n ETF-valintatyökalulla aloittelijakin löytää helposti tehokkaimmat ETF:t kaikkiin tarpeisiin. Työkalulla löytyy esimerkiksi maailman osakkeisiin laajasti sijoittava ETF tai kehittyneiden markkinoiden osakkeisiin laajasti sijoittava ETF. Yksi ETF hoitaa hajautuksen sijoittajan puolesta ja sijoittaja saa indeksin mukaisen tuoton. Toinen tapa on valita systemaattinen strategia, jonka perusteella osakkeita tai ETF:iä valitsee. Strategioiden avulla sijoittaja saa markkinaindeksistä poikkeavaa tuottoa. Tuotto voi olla markkinaindeksiä parempaa tai huonompaa. Osinkostrategian, arvostrategian ja laatuyhtiöihin sijoittavan strategian on havaittu tuottavan pitkässä juoksussa markkinaindeksiä paremmin. Kaikissa strategioissa tuotto kuitenkin vaihtelee. Tietty strategia toimii tietyssä markkinaympäristössä toista paremmin. Sijoittaja.fi:n Osaketyökalulla voi etsiä tietyn tyylisiä osakkeita, kuten osinkoyhtiöitä, arvoyhtiöitä ja laatuyhtiöitä. Työkalu sisältää tällä hetkellä Suomi-yhtiöt, mutta tuomme työkaluun myös ulkomaalaisia osakkeita lähiaikoina. ETF-valintatyökalulla vastaavasti löytyy esim. seuraavanlaisia ETF:iä: Hyvää, vakaata ja kasvavaa osinkotuottoa maksavat yhtiöt globaalisti Kehittyvien markkinoiden hyvää osinkotuottoa maksavat yhtiöt Hyvää, vakaata ja kasvavaa osinkotuottoa maksavat yhtiöt euroalueelta Globaali minimivolatiliteettistrategia (jonka avulla sijoittaja saa markkinaindeksiä alhaisempaa riskiä ja usein myös parempaa tuottoa) Eurooppalaiset arvoyhtiöt Sijoittaja.fi eroaa perinteisestä pankkiiriliikkeen sijoitustutkimuksesta siten, ettemme yritä ennustaa talouden suuntaa tai yritä ottaa vahvaa allokaationäkemystä (omaisuusluokkavalinta). Seuraamme systemaattisesti tärkeimpiä indikaattoreita, jotta meillä on käsitys isosta kuvasta ja siitä mitä markkinat ajattelevat. Sijoittajan on nimittäin tuhoisaa olla aina eri mieltä kuin markkinat. Pitkässä juoksussa sijoittajan kannattaa aina pitää osa varallisuudesta osakemarkkinoilla, koska osakkeiden tuotto on yli ajan paras. Sijoitustoiminnan tuloksen kannalta ei ole olennaista yrittää ennustaa talouden suuntaa. Tärkeintä on tietää, minä hetkinä osakemarkkinoilta kannattaa olla pois. Riski-indikaattori on Sijoittaja.fi:n kärkituotteita. Yksi kuvaaja kertoo, millä tasolla markkinoiden riskit ovat. Jos indikaattori on vihreällä, riskit osakemarkkinoiden laskulle ovat alhaiset. Tällöin on todennäköistä, että osakemarkkinat nousevat, eikä sijoittajalla ole mitään syytä olla pois markkinoilta. Mikäli indikaattori menee punaiselle, riski osakemarkkinoiden laskulle kasvaa. Tämä on ollut historiassa erittäin hyvä signaali sille, että osakkeet kannattaa myydä ja odottaa tilanteen rauhoittumista. Sijoittaja tekee parhaan pitkän tähtäimen tuloksen välttämällä suuret tappiot (katso kuva alla). Olennaista riski-indikaattorissa on se, ettei se yritä ennustaa mitään. Se vain raadollisesti kertoo, milloin riskit ovat korkealla ja todennäköisyys osakkeiden laskulle on suuri. Kokonaisriski-indikaattorin signaaleja seuraamalla olisi saavutettu 155,4 % kokonaistuotto vs. maailman osakkeiden osta ja pidä-strategialla saavutettu 58,2 % tuotto aikavälillä 7.2.2000-28.4.2014. osakemarkkina sijoittaminen