Miten Sijoittaja-ryhmän perustajaosakas Hannu Huuskonen onnistuu allokoimaan 10 000 euroa koronan kurittamille markkinoille?

Aloitamme uuden artikkelisarjan, jossa kerromme, miten hyödynnät riski-indikaattoreita ja allokoit varasi järkevästi osakemarkkinoille. Käymme tulevien viikkojen aikana läpi Hannun esimerkkiä käyttäen, miten selvitä koronamarkkinassa tuottoisasti hyödyntäen sijoittajan työkaluja.

Sijoittaja.fi
Sijoittaja.fi

Aloitamme uuden artikkelisarjan, jossa kerromme, miten hyödynnät riski-indikaattoreita ja allokoit varasi järkevästi osakemarkkinoille. Käymme tulevien viikkojen aikana läpi Hannun esimerkkiä käyttäen, miten selvitä koronamarkkinassa tuottoisasti hyödyntäen sijoittajan työkaluja.

Olemme avanneet artikkelisarjan kaikille luettavaksi. Ei vain jäsenille ja auttaa näin suomalaisia osakesäästäjiä tässä haastavassa markkinassa sijoittamaan.

Seuraa Hannun esimerkkiä, miten selvitä markkinasta tuottoisasti hyödyntäen Sijoittajan työkaluja

Hannu on perheenisä, innokas kalamies ja metsästäjä, sijoittaja, ETF-pioneeri ja varainhoitoalan ammattilainen. Kahden ammattimaisille sijoittajille suunnatun AIFM-rahaston salkunhoitaja/neuvonantaja sekä riippumattoman varainhoitoyhtiön sijoitustoimikunnan neuvonantaja. Lisäksi hän hoitaa kahta sijoitusyhtiötä. Aiemmin Taaleritehtaan omaisuudenhoidon yksi perustajista ja salkunhoitaja. Hän on toiminut myös analyytikkona Mandatumissa.

Hannu Huuskonen on Sijoittaja-ryhmän perustaja.

Hannu, miksi halusit laittaa naamasi ja nimesi likoon juuri nyt?

Monien sijoittajien ja säästäjien päässä myrskyää. Vielä muutama viikko sitten pörssit vaikuttivat nousevan vakaasti eikä laskupeloista ollut huolenhäivää, vaikka takana oli modernin historian pisin osakemarkkinoiden nousuputki heikon talouskasvun ympäristössä. Nyt koko maailma vaikuttaa seisahtuvan koronan edessä ja kurssit laskevat päivästä toiseen pelottavan nopeasti.

Kokemattomat sijoittajat ovat syystäkin ymmällään. Rehellisyyden nimissä, kurssilaskun nopeus ja suuruus on tullut yllätyksenä meille kokeneimmillekin sijoittajille.

Haluan kuitenkin esimerkilläni osoittaa, miten osakeriskiä voi ottaa tällaisissakin kriiseissä systemaattisesti ja kurinalaisesti tietämättä tai veikkaamatta etukäteen, miten kriisi tulee lopulta päättymään. Sijoittajan ei kannata nyt panikoida, vaan hyödyntää markkinamahdollisuudet tarkastellen markkinoita objektiivisesti ja harkiten.

Miten tämä käytännössä tapahtuu?

Liian moni sijoittaja toimii osakemarkkinoilla ad hoc -tyyppisesti valtavan uutistulvan keskellä, mikä johtaa valitettavan usein epärationaaliseen käyttäytymiseen, vääriin sijoituspäätöksiin ja sitä kautta huonoihin tuottoihin. Perustajakollegani Timo avasikin hiljattain korona-extrassa, miten sijoittajan kannattaa toimia laskumarkkinoilla korostaen erityisesti ajallisen hajautuksen tärkeyttä.

Tulen itse menemään asiassa vielä pykälän syvemmälle työkalujemme kautta. Erona yllä Timon artikkelin allokointiperiaatteisiin on, etten määrittele etukäteen osakemarkkinoiden tasoihin tai kalenteriin sidoksissa olevaa strategiaa, vaan toteutan ajallisen hajautuksen työkalujemme ”dynaamisten” signaalien perusteella. Annan siis markkinoiden riskinottohalukkuuden kertoa, milloin on aika lisätä (tai poistaa) riskiä. En kuitenkaan sijoita kaikkea kerralla, vaan lähden itsekin siitä, että ajallisen hajauttamisen komponetti kannattaa säilyttää mukana.

Eikö aktiivisella varainhoidolla ole vaikeaa voittaa markkinat? Taisteletko nyt todennäköisyyksiä vastaan?

On totta, että markkinoiden voittaminen on haastavaa ja jonain yksittäisenä vuonna menestys tai menestymättömyys voi olla sattumaa. Aktiivisen varainhoidon yksi ongelma on kuitenkin siinä, ettei voimakasta näkemystä haluta useinkaan ottaa, vaan varainhoitoa toteutetaan hyvin lähellä asiakkaan riskiprofiilin mukaista neutraaliallokaatiota osakkeiden ja korkojen välillä yllä pitäen.

Varainhoitajat kokevat usein, että on turvallisempaa olla lähellä asiakkaan peruspainoja ”muiden mukana” kuin ottaa voimakasta näkemystä, jolloin riski häviämiselle ja sitä kautta asiakassuhteen menettämiselle kasvaa. Minä tulen puolestani esittämään vaihtoehtoisen, paljon näkemyksellisemmän tavan, jossa kuitenkin lähtökohtana on mieluummin liika varovaisuus kuin liiallinen riskinotto. Tulen tarvittaessa käyttämään myös muita riskillisiä instrumentteja kuin osakkeita, mikäli niiden tuotto-riskisuhteet vaikuttavat houkuttelevammalta (esim. riskilainat).

Mitä Hannun ”tuottoja riskit halliten” -artikkelit tulevat pitämään sisällään?

Haluaisin nostaa artikkelisarjassa esille erityisesti kaksi asiaa.

Ensinnäkin riski-indikaattorimme toimivat jälleen tässäkin laskussa kohtuullisen hyvin, vaikkakin reagointi pois riskeistä olisi saanut olla nopeampaakin. Jos meidän liikennevalomallilla olisi sijoittanut tänä vuonna, olisi maailman osakkeilla turpaan tullut huipuista mitattuna 13,4 %, mikä oli itse asiassa koko indikaattorihistoriamme suurin lasku, mutta verrattuna markkinoiden jo noin 35 %:n maksimilaskuun hyvinkin maltillinen. Osa riski-indikaattorimme komponenteista päivittyy viikottain, mikä hidasti mallin reagointia ennätyksellisen nopeassa laskussa. Tulen siis avaamaan konkreettisesti, miten ja milloin allokoin rahaa osakemarkkinoille tai sieltä pois riskiympäristön kehityksestä riippuen. Käytännön toteutus tapahtuu pääasiassa kaikille helposti saatavissa olevilla ETF-rahastoilla.

Toisekseen tällaiset markkinoiden nopeat romahdukset sotkevat rationaalista hinnoittelua ja tarjoavat aktiiviselle sijoittajalle hyviä paikkoja tehdä ns. ylituottoa myös aktiivisella osake- ja osakemarkkinavalinnalla. Tästä hyvänä esimerkkinä toimi globaalin finanssikriisin jälkeinen aika, jolloin vuonna 2009 silloisen Sijoittaja.fi:n blogin ensimmäinen suomalaisista osakkeista koostuva mallisalkku, Suomi Fundamentti, tuotti selvästi Helsingin pörssiä enemmän (alla olevassa kuvassa sinisellä ympyröity). Toisekseen tulen siis nostamaan esille yksittäisiä sijoitusmahdollisuuksia, joita voi hyödyntää suorien osakkeiden osalta myös osakesäästösalkuissa.

Miltä markkinat nyt sitten näyttävät juuri tällä hetkellä, joko on aika aloittaa ostot?

Jos tunteet jätetään sikseen, on vastaus helppo: kuten alla olevasta kuvasta voi nähdä, riski-indikaattorimme kirkuvat punasta ja yleensä silloin todennäköisyydet ovat laskun jatkumisen puolella, vaikka intuitiivisesti sormet jo syyhyävätkin painamaan ensimmäisen kerran ostonappia. Erityisesti alemmassa kuvaajassa näkyvä Finanssiriski-indikaattorin (musta käyrä) ennätysnopea nousu huolettaa – voiko riskinä olla taas uusi finanssikriisi? Yleensä on parempi odottaa indikaattorien käännesignaaleja, vaikka nousun ensimmäiset metrit jäisivätkin saamatta. Korostan sitä, että riski-indikaatoriemme ideana on varovaisuus tällaisissakin ”mahdollisuuksissa” eli mielummin ”hävitään” tuottoja kuin otetaan liiallista riskiä. Kukaan ei osaa ennustaa markkinoiden pohjia, vaan ne voi löytää ainoastaan sattumalta.

Sijoittaja.fi:n riski-indikaattorit ja ajoitussignaalit kirkuvat punaista.

Finanssiriski-indikaattorin pomppu rauhallisilta tasoilta vakavaa stressiä indikoivalle punaiselle tasolle oli ennätyksellisen nopea ja jatkanee ylös ennen rauhoittumistaan.

Tietonurkka riski-indikaattoreistaistamme löytyy täältä. Lisäksi jäsenemme voivat perehtyä niihin tarkemmin Markkinaympäristö-osiossa.

Seuraa miten Hannu onnistuu allokoimaan 10 000 euroa

Seuraa miten Sijoittaja-ryhmän perustajaosakas Hannu Huuskonen onnistuu allokoimaan 10 000 euroa koronan kurittamille markkinoille. Voit myös arvata Hannun salkun arvon vuoden lopussa. Lähimmäksi arvannut voittaa vuodeksi Platinum-jäsenyyden, johon sisältyy tunnin konsultointitunti Hannun kanssa. Saat sähköpostiisi uusimman artikkelin heti sen ilmestyttyä.

Artikkelisarja jatkuu ensi viikolla riski-indikaattorien päivityksen jälkeen.

Liity postituslistalle

Sinua voisi kiinnostaa
Helsingin pörssi
TOP 10 -osakkeet, jotka löytyvät parhaiden salkunhoitajien salkuista
Haastattelussa Wimaon johto – yritys ratkaisee globaalin muovijäteongelman kannattavasti
Parhaat yhdistelmärahastot
Vertailussa suosituimmat yhdistelmärahastot – katso parhaat!
Sijoittajan valinnat