Eurooppa uudelleenvarustautuu – vertailussa kuusi puolustusteollisuuden osaketta

Eurooppa ja länsimaat uudelleenvarustautuvat kovaa vauhtia Venäjän aloittaman sodan jälkeen. Mitkä ovat tärkeimmät puolustusektorin yhtiöt ja mitä riskejä aseteollisuuden firmoihin liittyy? 

Siinä missä Suomi on pitänyt kiinni kansallisesta puolustuskyvystään kylmän sodan päättymisenkin jälkeen, on muu läntinen Eurooppa leikannut merkittävästi puolustusvoimiensa budjeteista. Ukrainan sota herätti Euroopan uuteen todellisuuteen. Historiallisista syistä maltillisena pitäytynyt Saksa ilmoitti 100 miljardin euron lisäpanostuksesta ja puolustusbudjetin pysyvästä korotuksesta yli kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. 

Puolustusteollisuusosakkeita tarkastellaan ESG-näkökulmasta uudelleen

ESG tulee sanoista Environment, Social ja Governance, mikä tarkoittaa tiivistettynä vastuullista sijoittamista. Yksittäistä ESG-luokittelua ei ole, mutta useita kansainvälisiä mittareita on.

ESG-luokituksissa määritellään, miten hyvin yritys ottaa liiketoiminnassaan huomioon ilmaston, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan. Puolustustarvikkeita valmistavat yritykset ovat olleet pitkään useiden rahastojen ja sijoitusfirmojen mustalla listalla vastuullisen sijoittamisen näkökulmasta.

Vastuullisesta sijoittamisesta on tullut yksi megatredeistä ja on viitteitä siitä, että paremman ESG-luokituksen saaneet yritykset pärjäävät keskimääräistä paremmin. Ongelma puolustusteollisuuden yritysten kanssa on se, että asiakkaina ovat niin demokratiat kuin diktatuurit.

SEB käänsi suuntansa

Ruotsalainen Skandinaviska Enskilda Banken päätti kolme vuotta sitten, että ei ota puolustustusalan yrityksiä enää salkkuihinsa. Vuoden 2022 maaliskuussa suunta kuitenkin muuttui ja kuusi sadasta rahastosta sai luvan sijoittaa myös puolustusteollisuuden yrityksiin. 

Eikö kansallinen puolustus ole eettistä?

”Is national defence not ethical?”, kysyi Latvian pääministeri Artis Pabrisk, kun markkinajohtajien asemassa olevat ruotsalaiset Swedbank ja SEB eväsivät latvialaisen puolustusteollisuuden yrityksen lainoittamisen eettisiin syihin vedoten. Tämä tapahtui ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan helmikuun 2022 alussa ja yritykset läntisessä maailmassa joutuvat varmasti katsomaan nyt ESG-arvojaan uudessa valossa.

Puolustusbudjetit kasvussa

Ennen Venäjän vuoden 2014 hyökkäystä Krimille, vain Yhdysvallat, Kreikka ja Viro täyttivät Naton kahden prosentin vaatimuksen puolustusbudjetissaan. Vaikka erityisesti entiset itäblokin maat ovat panostaneet puolustukseen tämän jälkeen entistä enemmän, jäi monien Nato-maiden budjetti reilusti alle sovitun kahden prosentin.

Eurooppa pihisteli pitkään puolustuksestaan

Yhdysvallat on tuloksetta nostanut aiheen esille jo kymmeniä vuosia tapaamisissaan Euroopan johtajien kanssa. Euroopan passiivisuus oman puolustuksensa suhteen on syönyt Yhdysvaltojen resursseja, sillä kymmenien tuhansien yhdysvaltalaissotilaiden ylläpito Euroopassa ei ole halpaa. Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama toi asian esille useasti tapaamisissaan Saksan entisen liittokansleri Angela Merkelin kanssa, mutta Saksa ei juurikaan lisännyt puolustusmenojaan. 

Obaman seuraaja Donald Trump uhkasi vetää suurimman osan Euroopassa sijaitsevista joukoistaan pois, mikäli Ranska, Saksa ja muut maat eivät nosta puolustusbudjettejaan sovittuun kahteen prosenttiin bruttokansantuotteestaan.

Donald Trumpin mahdollinen uudelleenvalinta

Mikäli Trump valitaan uudelleen presidentiksi 2024 marraskuussa hän todennäköisesti jatkaa samalla linjalla. Tämä voi lisätä painetta Euroopan maille nostaa puolustusbudjetteja entisestään. Ennen Ukrainan sotaa vain harva Nato maa käytti sovitun kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen.

Nato jäsenmaiden puolustusmenot suhteessa BTK:hen 2023

Vuonna 2023 yli kahden prosentin yltävien maiden määrä oli jo huomattavasti suurempi. Puolan osuus on liittouman suurin, 3,9 %. Yhdysvallat käyttää 3,49 % ja Kreikka on kolmantena 3,01 % osuudella. Muut maat, jotka ylittävät kahden prosentin rajan, ovat Viro (2,73 %), Liettua (2,54 %), Suomi (2,45 %), Romania (2,44 %), Unkari (2,43 %), Latvia (2,07 %), Iso-Britannia (2,07 %), ja Slovakia (2,03 %).

Alle kahden prosentin jäivät yli puolet NATO-maista: Ranska (1,90 %), Montenegro (1,87 %), Pohjois-Makedonia (1,87 %), Bulgaria (1,84 %), Kroatia (1,79 %), Albania (1,76 %), Alankomaat (1,70 %), Norja (1,67 %), Tanska (1,65 %), Tšekki (1,50 %), Portugali (1,48 %), Italia (1,46 %), Kanada (1,38 %), Slovenia (1,35 %), Turkki (1,31 %), Espanja (1,26 %), Belgia (1,13 %) ja Luxemburg (0,72 %). Islanti, jolla ei ole asevoimia, ei ole mukana tässä listassa.

Varustehankintojen osuus eroaa merkittävästi

Puolustusbudjetteihin lasketaan mukaan muun muassa henkilöstömenot (eläkkeet ja palkat), varustemenot (ase- ja varustehankinnat), infrastruktuurimenot (rakennukset ja tukikohdat), sekä muut menot. Budjettien rakenteet poikkeavat huomattavasti eri maissa. Esimerkiksi Itä-Euroopan maat käyttävät huomattavasti enemmän varustehankintoihin kuin esimerkiksi Belgia, jossa henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin menee yli 60 % budjetista ja varustehankintoihin vain reilu 11 %.

Itä-Euroopassa varustehankintojen osuus puolustusbudjetissa oli viime vuonna 30–56 prosenttia.

Suomi on kokoaan suurempi

Naton vertailussa budjetti ja osuus BKT:sta eivät yksin kerro puolustuskyvystä, eikä se huomioi asevelvollisuutta. Yhdysvalloissa sotilas tienaa keskimäärin 41 795 dollaria, eli noin 38 700 euroa vuodessa. Suomessa vuoden palveluksessa oleva varusmies sai päivärahoja vuoden aikana yhteensä 3 357 euroa vuonna 2023. Naton BKT-laskelmassa Yhdysvallat käytti tässä karkeassa vertailussa sotilasta kohden yli 11,5 kertaa enemmän rahaa kuin Suomi yhtä varusmiestä kohti. Mikäli varusmiesten ja vapaaehtoisten naisten lähes ilmainen työpanos huomioitaisiin, Suomi saattaisi olla Naton eniten rahaa käyttävä maa prosentuaalisesti.

Puolustusteollisuusosakkeiden riskit sijoittajan näkökulmasta

Puolustusteollisuus on kovasti kilpailtu ala ja suurimmat hankinnat tekevät usein valtiot. Tämä tarkoittaa, että maan poliittisella johdolla on suuri vaikutus hankintapäätöksiin ja aseteollisuudessa onkin esiintynyt useita korruptiotapauksia, joissa asejätit ovat lahjoneet päättäjiä. Kun aseiden ostajina ovat pääasiassa valtiot, on potentiaalisten ostajien määrä hyvin suppea ja kilpailu asiakkaista on kovaa.

Kehityshankkeet voivat olla erittäin tappiollisia

Uusien asejärjestelmien kehittäminen kestää jopa kymmeniä vuosia, varsinkin, kun puhutaan monimutkaisemmista järjestelmistä, kuten merivoimien aluksista tai lentokoneista. Kun yritys investoi kehitykseen miljardeja ja kaupat peruuntuvat, jää lasku yritykselle ja sitä kautta osakkeenomistajille. Kehitystyö on epävarmaa, sillä paperilla toimivaksi osoittautuva järjestelmä, voi olla toimimaton käytännössä tai strategia voi kesken projektin muuttua ja hanke sitä kautta peruuntua.

Suomessa miljoonien tappiot, USA:ssa miljardien

Suomessa tästä esimerkkinä on Laivue 2000 -hanke, jossa Suomen merivoimien strategian muututtua, jäi valmiiksi rakennettu ilmatyynyalus käyttämättömäksi ja päätyi lopulta romutettavaksi. Aiheutuneet tappiot olivat noin 16 miljoonaa euroa.

Yhdysvalloissa puolestaan Zumwalt-luokan hävittäjiä tilattiin 32 kappaletta. Alukset eivät kuitenkaan täyttäneet odotuksia ja kustannukset kasvoivat rajusti suunniteltua korkeammiksi. Lopulta rakennettiin vain kolme alusta. Tappiot lasketaan kymmenissä miljardeissa dollareissa ja ne vaikuttivat telakkayhtiö Bath Iron Worksin tulokseen, jonka emoyhtiö on pörssilistattu General Dynamics. 

Kansallinen intressi kärjessä

Kansallinen intressi on aseteollisuudessa merkittävä tekijä. Tämä korostuu erityisesti Euroopassa, jossa useat isot Euroopan maat valmistavat itse alusta loppuun omat laitteensa ja kilpailevat samoilla vientimarkkinoilla.

Yhdysvalloilla on oma taistelupanssarivaununsa, jota maa käyttää ja valmistaa. Iso-Britannialla, Ranskalla, Italialla ja Saksalla on vastaavasti jokaisella täysin omat mallinsa. Jos Eurooppaa vertaa kokonaisuutena Yhdysvaltoihin, on Euroopassa rinnakkaisten asejärjestelmien määrä yli kuusi kertaa suurempi ja se ulottuu laivoista, lentokoneista ja ajoneuvoista aina jalkaväen pienempiin aseisiin asti. 

Defensiivinen puolustusteollisuuspolitiikka on kansallisella tasolla ymmärrettävä asia, mutta pystyykö suhteellisen pieniä määriä ja pääasiassa oman maansa puolustusvoimille tuottava yritys olemaan kannattava ja kilpailukykyinen kansainvälisesti? Viimeisten kymmenien vuosien aikana puolustusteollisuuden kentällä onkin tapahtunut useita pienten ja keskikokoisten yritysten fuusioita.

Pohdi alan eettisyyttä ennen sijoittamista

Sijoittajan on hyvä huomioida, että vaikka aseita käytetään Euroopassa tällä hetkellä pääasiassa puolustukseen, ovat Irakin ja Afganistanin sodat suurimpia syitä sille, miksi aseita valmistavat yritykset ovat olleet pitkään ESG-mielessä sijoitusyhtiöiden mustalla listalla. Irakin ja Afganistanin sodissa menehtyi paljon siviilejä ja siviiliuhreja tuli myös pörssilistattujen puolustusteollisuuden yhtiöiden tuottamilla aseilla. Lukuisat aseiden valmistajat ovat lisäksi olleet mukana lukuisissa korruptioskandaaleissa, kun aseita on kaupattu kehittyviin maihin.

Konflikitit ja sodat ovat usein toki monimutkaisia, eikä niin selkeää hyvän ja pahan välistä taistelua yleensä ole, kuten nyt Ukrainan ja Venäjän välillä. Samoin kuin kaikessa sijoitustoiminnassa, suosittelemme tutustumaan yhtiöihin tarkasti.

Vertailussa kuusi kansainvälistä puolustusteollisuuden osaketta

Vaikka pienet yritykset saattavat tehdä suuria innovaatioita, on niiden levitys ja myynti globaalisti erittäin haastavaa, sillä potentiaalisia ostajia on hyvin rajallinen määrä. Euroopan puolustusteollisuus on todella pirstaleinen ja yhtiöt pieniä suhteessa yhdysvaltalaisiin.

Vertailuun mahtui Euroopasta saksalainen Rheinmetall, ruotsalainen Saab ja brittiläinen BAE Systems. Yhdysvalloista löytyy maailman suurimmat ja teknologisesti edistyneimmät puolustusteollisuuden firmat, kuten Lockheed Martin, Raytheon Technologies ja Northrop Grumman.

RTX Corporation (aiemmin Raytheon Technologies Corporation) 

RTX on vertailun nuorin. Yhtiö on perustettu vuonna 2020 ja uudelleen brändäsi itsensä RTX Corporationiksi vuonna 2023. Yritys syntyi, kun Raytheon Company (perustettu 1922) ja United Technologies Corporation (perustettu 1934) fuusioituivat. Yrityksellä on 174 000 työntekijää ja se toimii useilla eri liiketoiminta-alueilla.

RTX valmistaa muun muassa lentokoneiden moottoreita (Pratt & Whitney), ilmapuolustusjärjestelmiä, satelliitteja, drooneja, kyberturvaratkaisuja, tiedustelujärjestelmiä sekä monia muita tuotteita, niin sotilas- kuin siviilipuolellekin.

RTX:n osakekurssin kehitys. Kuva eToro

RTX:n tuotteita on käytössä myös Suomessa. Esimerkiksi ilmavoimien F/A-18 Hornetien ilmasta-ilmaan – sekä ilmasta-maahan -ohjukset ovat RTX:n valmistamia. Useiden Euroopan maiden, viimeisimpänä Ruotsin, hankkima Patriot ilmatorjuntaohjusjärjestelmä on RTX:n valmistama. Olalta ammuttava ilmatorjuntaohjus FIM-92 Stinger, joita Ukraina on käyttänyt menestyksekkäästi Venäjää vastaan, on RTX:n valmistama. FIM-92 Stinger on myös Suomen käytössä.

RTX:n osake (28.3. päätöskursseilla)

• YTD 16,6 %
• Vuoden takaiseen verrattuna -0.17 %
• Osinkoprosentti 2,4
• Markkina-arvo 129,68 mrd USD
• EPS 4,99 $
• EPS 2024e 5,40 $
• EPS 2025e 6,14 $
• P/E 43,82

_{Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja voidaan soveltaa. Lisätietoja etoro.com/trading/fees}

Rheinmetall 

Rheinmetall on saksalainen puolustusteollisuuden yritys, joka on perustettu vuonna 1889. Rheinmetallilla on pitkät perinteet tykkien ja tykistöaseiden valmistuksessa. Yhtiöllä on 24 000 työntekijää. Yhtiö valmistaa tykkien ja kanuunoiden lisäksi muun muassa panssaroituja ajoneuvoja, ammuksia ja ilmatorjuntajärjestelmiä.

Rheinmetallin tuotteet Suomessa

Rheinmetallin tuotantoa oli jo toisessa maailmansodassa käytetty, erittäin tehokas 88 millimetrin ilmatorjuntakanuuna. Sitä käytettiin osana myös Suomen ilmapuolustusta. Myöhempiä tuotteita Suomessa ovat Leopard 2 -panssarivaunujen kanuunat. Rheinmetallin valmistava L44-panssarivaunukanuuna on käytössä muun muassa Iso-Britannian Challenger 2 – ja Yhdysvaltojen M1 Abrams -panssarivaunuissa.

Saksan uudelleenvarustautuminen

Rheinmetallin osake on noussut reilusti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Osa Saksan 100 miljardin euron uudelleenvarustautumispaketista näkyy todennäköisesti jonkin ajan kuluttua myös Rheinmetallin tilauskirjoissa. Saksan ongelma on valtava byrokratian koneisto ja Bundeswehrin monimutkainen hankintaprosessi, joka tekee hankinnasta erittäin hidasta.

Rheinmetallin osake (28.3. päätöskursseilla)

• YTD 78,3 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 91,76 %
• Osinkoprosentti 1,09
• Markkina-arvo 22,68 mrd EUR
• EPS 11,49 €
• EPS 2024e 21.28 €
• EPS 2025e 28.95 €
• P/E 41,70

_{Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja voidaan soveltaa. Lisätietoja etoro.com/trading/fees}

Northrop Grumman

Northrop Grumman syntyi vuonna 1994, kun Northrop Corporation (perustettu 1939) ja Grummann Corporation (1930) fuusioituivat. Yhtiöllä on yli 88 000 työntekijää ja se tunnetaan erityisesti B2-häivepommikoneistaan. Yhtiö valmistaa myös satelliitteja NASA:lle sekä erilaisia ohjuspuolustuksen järjestelmiä Yhdysvalloille. Yhdysvallat onkin yrityksen tärkein markkina-alue.

Northrop Grumman kurssikehitys. Kuva: eToro.

Yhtiö on erikoistunut valmistamaan erilaisia signaalitiedustelukoneita sekä droneja. Northrop Grumman on kehittänyt myös vedenalaisia tiedustelujärjestelmiä laivastoille sekä laserpuolustusjärjestelmiä, joilla voi tuhota kohti lentäviä ohjuksia. Northrop Grumman on listattuna New Yorkin pörssiin. 

Northrop Grumman osake (28.3. päätöskursseilla)

• YTD 1,82 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 3,70 %
• Osinkoprosentti 1,56
• Markkina-arvo 71,82 mrd USD
• EPS 13,53 $
• EPS 2024e 24,75 $
• EPS 2025e 27,60 $
• P/E 35,39

_{Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja voidaan soveltaa. Lisätietoja etoro.com/trading/fees}

Lockheed Martin 

Lockheed Martin perustettiin vuonna 1995, kun Lockheed Corporation (perustettu 1926) ja Marin Marietta (perustettu 1961) fuusioituivat. Yrityksellä on 114 000 työntekijää, joista yli 60 000 on insinöörejä ja tutkijoita. 

Suomi ostaa uudet hävittäjät Lockheed Martinilta

Lockheed Martin oli Suomessa vuosia otsikoissa HX-hankkeen myötä ja tuli tutuksi monelle viimeistään joulukuussa 2021, kun yritys voitti tarjouskilpailun uudella F-35 hävittäjällään. Samaan hävittäjään ovat päätyneet useat muut Euroopan maat, kuten Saksa, Sveitsi, Norja ja Puola. Hävittäjähankinnat ovat valtavia sopimuksia yrityksille. Pelkästään hävittäjien hankinta maksaa Suomelle lähes 10 miljardia euroa. 

Vähemmän kehittyneet eurooppalaiset hävittäjät, kuten ranskalainen Dassault Rafale, ruotsalainen JAS Grippen ja BAE Systemin Eurofighter Typhoon, ovat hävinneet useita tarjouskilpailuita. Syy on sama kuin edellä mainittu. F-35 on teknologisesti ylivertainen muun muassa häiveominaisuuksiltaan.

Lockheed Martinin kehitys. Kuva: eToro.

Muita Lockheed Martinin valmistavia tuotteita on esimerkiksi Evolved Seasparrow Missile -ilmatorjuntaohjusjärjetelmä, joka Suomen on määrä hankkia uusiin Pohjanmaa-luokan aluksiinsa.

Lockheed Martin valmistaa sukellusveneistä laukaistavia Trident-ohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä. Lentokoneet ja ohjukset ovat yhtiön tunnetuimpia tuotteita, mutta yritys kehittää myös avaruusteollisuuden tuotteita.

Lockheed Martin valmistaa Texas Instrumentin kanssa, myös Ukrainan sodassa mainetta saavuttanutta FGM-148 Javelin panssarintorjuntaohjuksta. Yhdysvallat oli keväällä 2022 lahjoittanut Ukrainalle jo yli kolmanneksen Javelin varastoistaan.

Lockheed Martinin osake (28.3. päätöskursseilla)

• YTD -0,27 %
• Vuoden takaiseen verrattuna -4,07 %
• Osinkoprosentti 2,77
• Markkina-arvo 109,39 mrd USD
• EPS: 27,55 $
• EPS 2024e 26,12 $
• EPS 2025e 27,71 $
• P/E: 16,51

_{Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja voidaan soveltaa. Lisätietoja etoro.com/trading/fees}

BAE Systems

BAE Systems on markkina-arvolla mitattuna Euroopan suurin puolustus- ja ilmailualan yhtiö. Yhtiö syntyi vuonna 1999, kun British Aerospace ja Marconi Electroni Systems fuusioituivat. Yhtiöllä on yli 90 000 työntekijää 40 eri maassa.

BAE Systems on mukana useissa keskeisissä kehityshankkeissa ja sen tuoteportfolio on poikkeuksellisen laaja. Yhtiö on mukana Lockheed Martinin kanssa kehittämässä Suomenkin ostamaa F-35-hävittäjää ja BAE Systems on keskeinen toimija myös Eurofighter Typhoonien valmistamisessa ja kehittämisessä.

BAE Systems kehittää kuudennen sukupolven Tempest-hävittäjää muun muassa Rolls-Roycen, MBDA:n, Italialaisen Leonardon ja ruotsalaisen Saabin kanssa.

BAE Systems kurssi. Kuva: eToro

BAE Systemsin tuotteet

BAE Systems valmistaa muun muassa hävittäjälentokoneita, maastokuorma-autoja, panssarivaunuja, sukellusveneitä ja oli mukana myös rakentamassa uusia Queen Elizabeth -luokan lentotukialuksia Iso-Britannialle. Yhtiö on syntynyt usean fuusion tuloksena ja BAE Systemsiin 60-luvulla integroitu Supermarine valmisti kuuluisaa Spitfire-hävittäjää toisen maailman sodan aikaan.

BAE Systems toimii viidessä liiketoimintaryhmässä: Electronics, Land & Armaments, Programmes & Support, Intelligence & Support International Businesses ja HQ & Other Businesses.

Suomen puolustusvoimilla on käytössä muun muassa BAE Systemisin Hawk-suihkuharjoitushävittäjiä, BAE Systems Hägglundsin valmistama CV90-rynnäkköpanssarivaunu ja BAE:n omistaman Boforsin valmistamia laivatykkejä erilaisissa merivoimien alustyypeissä.

BAE Systems osake (28.3. päätöskursseilla)

• YTD 21,06 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 38,54 %
• Osinkoprosentti 2,22 %
• Markkina-arvo 40,87 mrd. USD
• EPS: 0,6 £
• EPS 2024e 0,68 £
• EPS 2025e 0,76 £
• P/E: 22,35

_{Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja voidaan soveltaa. Lisätietoja etoro.com/trading/fees}

SAAB AB

Saab on suomalaisille todennäköisesti listan tunnetuin yhtiö henkilöautojen valmistuksen kautta. Yhtiö ei ole kuitenkaan valmistanut enää vuosiin henkilöautoja, vaan on puolustusteollisuuden tuotteisiin ja lentokoneiden valmistukseen keskittyvä yhtiö. Saab on perustettu vuonna 1937 valmistamaan lentokoneita Ruotsin puolustusvoimille. Toisen maailmansodan jälkeen yhtiö laajensi tuotantoaan autoihin. Saabin autoliiketoiminta myytiin 2000-luvun alussa General Motorsille. Nykyään Saabin tuotemerkin omistaa kiinalais-ruotsalainen Nevs.

Saab on pohjoismaiden suurin puolustusteollisuuden yhtiö noin 127 miljardin kruunun markkina arvolla. Saabilla on noin 18 000 työntekijä maailmanlaajuisesti.

Saabin osakekurssi vuoden ajalta. Kuva: eToro

Saabin tuotevalikoima

Saab valmistaa laaja-alaisesti erilaisia tuotteita, joita ovat muun muassa lentokoneet siviili- ja sotilasilmailuun, merivoimien alukset, lentokoneiden osat, ohjukset, tutkat ja erilaiset ammukset. Saab tekee tuotekehitystä myös Suomessa.

Suomen puolustusvoimien tilaukset Saabilta

Suomen Puolustusvoimat on hankkinut varusteita erityisesti Saabin omistamalta tytäryhtiöltä Saab Bofors Dynamicsilta, jonka Saab osti vuonna 1999. Saab myi Boforsin tykkituotannon United Defencelle, joka päätyi muutamia vuosia myöhemmin BAE Systemsin omistukseen.

Suomen puolustusvoimat on hankkinut Saab Bofors Dynamicsilta muun muassa RBS 15 -meritorjuntaohjuksia, RBS 70 -ilmatorjuntaohjuksia, Tp 45 -torpedoja sekä NLAW-panssarintorjuntaohjuksia. NLAW:n Saab on kehittänyt yhteistyössä Thalesin kanssa.

Suomi ilmoitti helmikuussa 2023 ostavansa lisää NLAW-panssarintorjuntaohjuksia ja joulukuussa 2022 ostavansa lisää RBS 70 -ilmatorjuntaohjuksia. Tilausten arvo on yhteensä noin 112 miljoonaa euroa. Saabin ja muidenkin puolustusteollisuuden yhtiöiden tilauskirjat pullistelevat Venäjän jatkaessa raakaa hyökkäyssotaansa Ukrainassa. Osa hankinnoista liittyy oman puolustuksen vahvistamiseen, mutta myös Ukrainaan luovutetun kaluston korvaamiseen.

Saabin osake (28.3. päätöskursseilla)

• YTD 54,20 %
• Vuoden takaiseen verrattuna 50,73 %
• Osinkoprosentti 0,61
• Markkina-arvo 127 mrd SEK
• EPS: 25,16 SEK
• EPS 2024e 31,71 SEK
• EPS 2025e 39,70 SEK
• P/E 37,84

_{Pääomasi on vaarassa. Muita kuluja voidaan soveltaa. Lisätietoja etoro.com/trading/fees}

Analyytikoiden ennusteet

Sijoittaja.fi:n osaketyökalun avulla voit vertailla yhtiöiden lukuja, ennusteita, laatua ja arvostuskertoimia helposti. Osaketyökalu kuuluu Sijoittaja.fi:n jäsenyyteen, jota voi kokeilla kaksi viikkoa maksutta. 

Konsensussuositusten perusteella Eurooppalaiset Saab, BAE Systems ja Rheinmetall ovat analyytikoiden suosikit. Konsensus lasketaan yhtiötä seuraavien analyytikoiden antamien suositusten mukaan, jossa 1 = osta ja 5 = myy. Lista oli hyvin saman suuntainen vuosi sitten, joten analyytikot uskovat, että erityisesti eurooppalaisissa puolustusteollisuuden yhtiöissä on kasvuvaraa.

Osakekohtaisen tuloksen kasvuennuste kolmen vuoden ajanjaksolla on Rheinmetallille (45,1 %) ja Saabille korkein (22,9 %). Raytheon Technologies (10,6 %), BAE Systems (11,8 %) ja Northrop Grummann (9,2 %) pärjäävät myös hyvin, mutta Lockheed Martin (1,1 %) jää selkeästi jälkeen odotetussa tuloskasvussa.

Kuva: Sijoittaja.fi:n Osakevertailutyökalu.

Tavoitehinnat

Rheinmetallia seuraavasta 14 analyytikosta 11 suosittaa ostamaan, 2 ylipainottamaan osakkeetta ja yksi pitämään. Analyytikoiden mediaanitavoitehinta on 540 dollaria, joka on noin 3 % korkeampi kuin 28.3. päätöskurssi. Saabia seuraa vain viisi analyytikkoa, joten otanta ei ole kovin laaja. Saabia kehottaa ostamaan kolme viidestä analyytikosta ja yksi ylipainottamaan ja yksi pitämään. Saabin kurssi on noussut rajusti vuoden alusta, joten sen keskimääräinen tavoitehinta on noin kymmenen prosenttia nykytasoa matalampi.

BAE Systemsiä seuraa 18 analyytikkoa, joista 8 suosittele ostamaan osaketta, kolme ylipainottamaan, kuusi pitämään ja yksi alipainottamaan. Analyytikoista keskimääräinen tavoitehinta on noin prosentin alle nykykurssin.

RTX osakkeen osalta 25 analyytikosta 6 suosittaa ostamaan osaketta, 2 ylipainottamaan, 15 pitämään osakkeen (hold). Analyytikoiden mediaanitavoitehinta on 98,03 dollaria, joka on puoli prosenttia korkeampi kuin 28.3. päätöskurssi.

Yhdysvaltalaiset puolustusteollisuuden yhtiöt ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti eurooppalaisia heikommin.

Osta yhtiöiden osakkeita alhaisin kustannuksin

Sijoittaja.fi on neuvotellut käyttäjilleen erikoisedut eToroon. Lue lisää eduista täältä. eTorossa voit ostaa tämän artikkelin puolustusteollisuuden osakkeita nollakuluilla.

_{(*) Affiliate-linkki. Linkin kautta siirtyminen sivustolle ei aiheuta kuluja käyttäjälle. Tehdyistä tilauksista sivusto voi saada rahallisen korvauksen.}

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 25.5.2022 Artikkeli on päivitetty 29.3.2024