Muhiiko Euroopassa uusi pankkikriisi?

Englannin keskuspankin piti jo pelastaa eläkeyhtiöt

Iso-Britannian valtionlainojen korko nousi jyrkästi ja punta heikkeni, kun uusi valtionvarainministeri, Kwasi Kwarteng, esitteli elvyttävän budjetin. Lisävelanotto, verojen alennukset ja julkisen kulutuksen lisäsivät markkinoiden epäluottamusta Iso-Britannian taloutta kohtaan. Punta lähti syöksyyn ja Iso-Britannian velkakirjojen hinnat romahtivat (korot nousivat). Keskuspankki joutui puuttumaan peliin, sillä paikalliset eläkeyhtiöt joutuivat ongelmiin.

Eläkeyhtiöt ja myös pankit sijoittavat tietyn osan varoistaa ”riskittömiin” sijoituksiin. Näitä ovat valtioiden velkakirjat. Normaalissa markkinatilanteessa valtioiden velkakirjat ovatkin kohtuullisen riskittömiä ja niiden arvonvaihtelu vähäistä. Nykyinen markkinatilanne ei kuitenkaan ole normaali.

Koronapandemian jälkimainingeissa valtioiden velkakirjojen korot laskivat liian alas. Euroopassa AAA-luottoluokituksen maiden, kuten Saksan ja Suomen, korot laskivat negatiivisiksi. Korkealle noussut inflaatio ja keskuspankkien koronnostot käänsivät tilanteen kuluvana vuotena ja korot ovat nousseet nopeasti. Esimerkiksi Suomen valtion 10-vuotisen velkakirjan korko on noussut vuodessa -0,80 prosentista yli 2,5 prosenttiin vuodessa.

Credit Suisse romahtamassa?

Tunnettu sveitsiläinen pankki Credit Suisse on ollut myrskyn silmässä. Osake on painunut kaikkien aikojen pohjalukemiin. Uusi CEO on aloittanut toimintojen strategisen uudelleentarkastelun pankin skandaalien ja riskienhallinnan epäonnistumisten jälkeen.

Markkinoilla ollaan huolestuttu Credit Suissen kyvystä vastata vastuistaan. Toimitusjohtaja Ulrich Koerner on yrittänyt vakuutta henkilöstöä pankin ”vahvasta pääomapohjasta ja likviditeettiasemasta”. Markkinoiden näkemys Credit Suissen ”vahvasta pääomasta” on toinen, sillä osakkeen P/B-luku on 0,2. P/B-luku kuvaa osakkeen hintaa suhteessa osakekohtaiseen omaan pääomaan. Markkinat siis uskovat, että Credit Suissen taseessa olevien varojen markkina-arvo on viidesosa kirjanpitoarvosta.

Epäluottamus Credit Suisseen johtuu ensisijaisesti yhtiön tekemistä heikoista riskisijoituksista. Pankki ja sen omaisuudenhoidon asiakkaat hävisivät 10 miljardia sijoituksessa Greensill Capitaliin. Vielä tätäkin nolompi oli 5,5 miljardin dollarin tappio riskisijoitusyhtiö Archegos Capital Managementissa. Hillittömällä riskinotolla toiminut Archegos Capital Management osti miljardeilla dollareilla kahdeksankertaisella vivulla suosittuja kiinalaisia internet-osakkeita, kuten Baidua Tencentiä sekä mediayhtiöitä Viacomia ja Discoverya. Kun Viacomin osake lähti laskuun, ajautui Archegos kriisiin ja lopulta konkurssiin.

Credit Suisse julkaisee rakenneuudistussuunnitelman 27.10.2022. Siinä uuden toimitusjohtajan on tarkoitus kertoa, miten toiminnot järjestellään uudestaan ja vakuuttaa markkinat. Analyytikot eivät usko Credit Suissen romahtavan ja aiheuttavan Lehman Brothers -tyylistä lumipalloefektiä, joka johtaisi uuteen finanssikriisiin. Pankit ovat tätä nykyä huomattavan paljon paremmin kapitalisoituja ja järjestelmää on fiksattu vuodesta 2008. Credit Suissen osakkeen suositus on pidä.

Credit Suisse löytyy myös kansainvälisten osakkeiden Osaketyökalusta. Valitse sektoriksi rahoitus ja vertaile pankkeja esimerkiksi vakavaraisuuspisteiden perusteella. Pankeille vakavaraisuus lasketaan käyttäen Tier 1 capital ratiota, joka mittaa pankkien vakavaraisuutta. Credit Suisse saa kolme pistettä vakavaraisuudesta skaalan ollessa 1-10.

Analyytikot eivät siis usko Credit Suissen kaatuvan, mutta mikäli markkinatilanne jatkuu kehnona luottamus Credit Suisseen voi loppua kokonaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että Sveitsin valtion olisi pelastettava Credit Suisse, minkä se varmuudella tekee. Ennen sitä stressitasot pankkien keskuudessa kuitenkin kasvaisivat.

Saksalaiset pankit seuraava kriisipesäke?

Credit Suissesta katse siirtyisi nopeasti saksalaisiin pankkeihin. Deutsche Bank on ollut finanssikriisistä lähtien toinen aliperformoija eurooppalaisista pankeista. Markkinoiden luottamus Deutsche Bankiin on rakoillut muutaman vuoden välein. Osake on jälleen lähellä kaikkien aikojen pohjalukemia, mikä jo itsessään on huolestuttavaa. Talouslehdissä ei ole kuitenkaan uutisoitu Deutsche Bankin uudesta kriisistä, joten pinnan alla voi kyteä jotain.

Neljä tekijää, jotka voisivat laukaista pankkikriisin ja onko skenaario realistinen?

Eurooppalainen pankkikriisi voisi laueta, jos kolme seuraavista tapahtuisi yhtäaikaa:

1. Korkojen nopea nousu
2. Keskuspankkien liian aggressiivinen rahapolitiikka yhdistettynä heikkenevään talouteen
3. Energiakriisi
4. Credit Suissen tai muun merkittävän pankin suistuminen maksukyvyttömyyteen

Korkojen nopea nousu Englannissa aiheutti hetkessä ongelmia eläkeyhtiöille. Korkojen noustessa eläkeyhtiöiden omistamien velkakirjojen arvot laskevat nopeasti. Valtioiden velkakirjat ovat eläkeyhtiöiden ja pankkien taseessa ”riskittömien” sijoitusten joukossa, joten kun niiden arvot heikkenevät ovat yhtiöt ongelmissa. Vakavaraisuus laskee nopeasti.

Keskuspankit ovat vetäneet kovaa linjaa. Etenkin Yhdysvaltain keskuspankki Fed, mutta myös Euroopan keskuspankki EKP on kiristänyt otetta. Vastaavasti Englanti ja Australia ovat jo höllentäneet linjaansa. Jos tärkeimmät keskuspankit Fed ja EKP jatkavat edelleen äärikireällä linjalla ja tuijottavat vain inflaatiolukuja, voi tästä seurata ongelmia. Talous on jo nyt hyytynyt kiristetyn rahapolitiikan seurauksena. Kaikki korkojennostojen seuraukset eivät vielä edes näy taloudessa. On todenäköistä, että keskuspankit kiristävät liikaa, mikä aiheuttaa vähintään taantuman, jopa laman. Tällöin pankkien luottotappiot kasvavat. Samaan aikaan korot ovat ylhäällä, mikä aiheuttaa tappioita ”riskittömissä” velkakirjasijoituksissa.

Ukrainan sota on aiheuttanut energiakriisin Eurooppaan. Vielä ei ole tiedossa, miten Eurooppa selviää talvesta. Jos talvi on kylmä ja pitkä, voi energiakriisillä olla vakavia seurauksia sähköyhtiöille, yrityksille ja kotitalouksille. Molemmat ovat huonoja uutisia pankeille ja niiden luottotappioille.

Jos näihin yhdistetään vielä Credit Suissen tai muun merkittävän pankin suistuminen maksukyvyttömyyteen, edessä voi olla lumipalloefekti. Markkinatoimijat alkavat heti haistella seuraavaa pankkia, joka ei kykene selviytymään vastuistaan. Näin saadaan aikaan uusi pankkikriisi Eurooppaan.

Emme pidä uutta eurooppalaista pankkikriisiä erityisen todennäköisenä. Mutta, kuten yllä on selostettu, se on mahdollinen. Paljon riippuu myös markkinatilanteesta. Jos osakkeet jatkavat alamäessä ja korot nousevat, pankkikriisin todennäköisyysn nousee. Mikäli tällainen kriisi syntyisi, ennakoimme, että valtiot ja Euroopan keskuspankki puuttuvat nopeasti peliin.

Nyt jos koskaan on seurattava markkinatilannetta!