Mikä on aktiivinen rahasto?

Morningstar on julkaissut tutkimuksia rahastojen aktiivisuudesta. Rahaston aktiivisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon rahaston sisältö eroaa vertailuindeksin sisällöstä. Jos aktiivisessa rahastossa on samat osakkeet samoilla painoilla kuin vertailuindeksissä, sen aktiivisuus on nolla. Vastaavasti korkea aktiivisuus tarkoittaa mahdollisimman suurta poikkeamaa vertailuindeksistä.

Rahaston aktiivisuutta voidaan mitata Cremersin ja Petäjistön kehittämällä Active Share -luvulla. Sijoittaja voi hyödyntää tunnuslukua selvittääkseen piiloindeksoijat. Piiloindeksoijalla tarkoitetaan rahastoa, joka väittää olevansa aktiivinen, mutta rahaston sisältö on hyvin lähellä vertailuindeksiä. Tällaisesta rahastosta ei kannata maksaa korkeita kuluja, koska sijoittajalle on tarjolla lähes nollakustanteisia indeksirahastoja ja ETF:iä.

Aktiivisuus ei kuitenkaan kerro mitään rahaston hyvyydestä. 100 %:n Active Share -luku kertoo, ettei rahastossa ole lainkaan samoja osakkeita kuin vertailuindeksissä. Rahaston hyvyyteen tarvitaan kuitenkin eri mittareita. Katso tästä vertailumme Suomen parhaista rahastoista ja mitä mittareita käytimme analyysissa.

Aktiivinen rahasto

Aktiivisen rahaston sijoituksista vastaa salkunhoitaja tai useimmin salkunhoitotiimi. Salkunhoitajat valitsevat rahastoon osakkeita rahaston sijoitusstrategian mukaisesti.

Usein rahaston avaintietoesitteessä kerrotaan, että rahastoa hoidetaan aktiivisesti ja että osakkeet valitaan rahastoon perustuen salkunhoidon näkemykseen yksittäisistä yhtiöistä ja markkinatilanteista.

Parhaimpien aktiivisten rahastojen taustalla on hyväksi havaittu sijoitusstrategia. Sijoittajan kannalta olisi hyvä, että strategiasta olisi mainittu edes perusteet avaintietoesitteessä.

Passiivinen rahasto

Passiivinen rahasto vastaavasti seuraa indeksiä. Markkina-arvopainotteinen indeksi on tunnetuin tapa muodostaa osakeindeksi. Siinä osakkeiden painot määräytyvät niiden markkina-arvon perusteella. Suurten yhtiöiden paino on suurin.

Passiivinen rahasto muodostetaan siten, että salkunhoitaja ostaa rahastoon osakkeita samassa suhteessa kuin osakkeet ovat indeksissä. Rahasto ei ota aktiivista näkemystä osakkeista, eikä tee aktiivisesti kauppaa osakkeilla. Passiivisen rahaston osakkeiden painoja muutetaan vain, jos osakeindeksin koostumus muuttuu. Passiivisia rahastoja ovat indeksirahastot ja ETF:t.

Passiivinen ei tarkoita flegmaattista

Passiivisten rahastojen suosio kasvaa, mutta yksi ongelma on itse sanassa ”passiivinen”. Kuka meistä haluaisi passiivisen varojenhoitajan? Aktiivinen vastaavasti kuulostaa dynaamiselta ja siltä, että varoista pidetään huolta.

Passiivinen ei kuitenkaan tarkoita flegmaattista. Ensinnäkin passiiviset markkinaindeksiä seuraavat rahastot menestyvät keskimäärin aktiivisia paremmin. Lue laaja tuore analyysimme aiheesta.

Toiseksi indeksi voidaan muodostaa muutenkin kuin markkina-arvoperusteisesti. Tunnetuimpia muita tapoja muodostaa osakeindeksi ovat: laatu, arvo, osinko ja kasvu. Kaikki tunnettuja sijoitusstrategioita. Älykkäimmät indeksit ovat yhdistelmiä näistä. Lue tästä eri tavoista muodostaa indeksi ja niiden tuotoista.

Sijoittaja hyötyy älykkäistä indekseistä siten, että jokaista indeksiä vastaan löytyy yksi tai useampi ETF, johon voi sijoittaa. ETF seuraa indeksiä, joten sijoittaja saa indeksin mukaisen tuoton (vähennettynä ETF:n kuluilla).

Passiivisiin rahastoihin sijoittava voi näin saada älykkäästi hoidetun rahaston alhaisilla kuluilla. Löydät älykkäitä ETF-rahastoja helposti ETF-valintatyökalullamme.