4 vaarallista myyttiä hajauttamisesta – Ethän sorru näihin? ”Älä laita kaikkia munia samaan koriin!” Mitä se oikeasti tarkoittaa? Nämä 4 kohtalokasta virhettä hajauttamisessa voivat tuhota salkkusi tuoton. Henri Heikinheimo 1.9.2017 hajauttaminen osakkeet riskienhallinta Yleisimmät virheet ”Älä laita kaikkia munia samaan koriin!” Mitä se oikeasti tarkoittaa? Nämä 4 kohtalokasta virhettä hajauttamisessa voivat tuhota salkkusi tuoton. Mitä on hajauttaminen? Useimmat tietävät, että sijoitukset tulisi hajauttaa. Harva kuitenkaan ymmärtää täysin, mitä hajauttaminen oikeasti tarkoittaa. Hajauttaminen tarkoittaa sitä, ettei kaikkia sijoitusmunia laiteta samaan koriin, vaan levitetään sijoitukset laajasti omaisuusluokkien sisällä ja omaisuusluokkien välillä. Sekoitus erilaisia sijoituksia vähentää salkun heiluntaa ja suurten tappioiden riskiä. Vaikka hajauttamisen periaate on itsessään helppo ymmärtää, joissain tilanteissa sijoittajat ymmärtävät käsitteen väärin – joskus hyvin väärin. Myytti 1: Hyvin hajautettu salkku on idioottivarma sijoitus Yksikään sijoitusstrategia ei ole riskitön, eikä pelkkä salkun hajauttaminen kykene ihmeisiin. Hajauttamalla ei voi koskaan kokonaan poistaa tappioiden mahdollisuutta. Hajauttaminen voi toisinaan tuottaa tuskaa ja harmaita hiuksia, kun yksi sijoituskohde tai omaisuusluokka päihittää muut selvällä erolla ja loput laahaavat perässä heikentäen salkun kokonaistuottoa. Tällöin monelle tulee mieleen siirtää huonosti tuottavat sijoitukset paremmin tuottaneisiin kohteisiin, mikä on paha virhe! Hajautetussa sijoitussalkussa joudut usein sijoittamaan sijoituskohteisiin, joista et pidä. ”Hajauttamalla ei voi koskaan kokonaan poistaa tappioiden mahdollisuutta.” Ikävä kyllä sijoittamisessa ei ole tarjolla kristallipalloa, joka voisi ennustaa osakkeiden, korkojen tai markkinoiden tulevaa kehitystä, ainoastaan jälkiviisaus. Vaikka mennyt kehitys kyllä kertoo paljon sijoituskohteiden riskistä, heilunnasta ja siitä, miten ne korreloivat keskenään, lyhyen aikavälin tuottojen ennustaminen on vain puhdasta arvailua. Myytti 2: Monta osaketta tai rahastoa sijoitussalkussa tarkoittaa, että salkkusi on hyvin hajautettu Sijoittajat, jotka omistavat suuren määrän kotimaisia osakkeita saattavat ajatella, että heidän salkkunsa on hyvin hajautettu, mutta todennäköisesti se ei sitä ole. Hajauttaminen ei ole vain lukumäärällisesti usean osakkeen tai rahaston omistamista. Hajauttaminen on toisistaan riippumattomien sijoituskohteiden omistamista. Esimerkiksi sijoitus sekä Nordeassa että Sampossa ei tarjoa vielä hyvää hajautusta. Hyvää hajautusta ei saa myöskään sijoittamalla viiteen eri Suomi-rahastoon. ”Hajauttaminen on toisistaan riippumattomien sijoituskohteiden omistamista.” Sijoittajien keskuudessa elää vahvasti uskomus, että ”ikiomistus” yhdessä hyvässä yhtiössä riittää, kun sijoittaja on kärsivällinen. Esimerkkeinä mainitaan esimerkiksi Kone, Coca-Cola tai Amazon. Tällaisten sijoitusstrategioiden kannattajat muistavat aina hehkuttaa muutamia menestystarinoita, mutta vaikuttavat unohtavan häviäjät. Myytti 3: Sijoitussalkku on hyvin hajautettu, kun se sisältää eksoottisia sijoituksia Jatkuva uusien ja erilaisten sijoitusinstrumenttien hamstraaminen tekee salkusta monimutkaisemman ja kalliimman pienentämättä kuitenkaan salkun riskiä. Pahimmillaan salkun riski voi jopa nousta! ”Monimutkaisuus ei ole monipuolisuutta!” Uusiin eksoottisiin pankkiiriliikkeiden myyntimiesten hehkuttamiin ja hyvin markkinoituihin aktiivisiin rahastoihin, johdannaistuotteisiin ja listaamattomiin kohteisiin sijoittaminen voi antaa valheellisen turvallisuuden tunteen salkun hajautuksesta. Monimutkaisuus ei ole monipuolisuutta! Eksoottisiin sijoituskohteisiin sijoittavat sijoitustuotteet ovat usein kalliita, ja mitä useampaa omistat, sitä suuremmat ovat merkintä- ja kaupankäyntipalkkiot. Jos todella uskot järkkymättömästi johonkin sijoitukseen, sijoita siihen muutama prosentti varoistasi ja hajauta viisaasti loput sijoitusvaroistasi. Myytti 4: Kaikki hajauttaminen on hyvästä Hajauttaminen useampaan osakkeeseen vähentää yrityskohtaista riskiä. Jos omistat vain yhtä yhtiötä, ja omistamasi osakkeen arvo tipahtaa nollaan, koko salkkusi arvo tippuu nollaan. Jos sen sijaan omistat 100 eri yrityksen osaketta, ja yksi yrityksistä menee konkurssiin, hädin tuskin edes huomaat sitä. Laaja hajauttaminen yhden omaisuusluokan – esim. osakemarkkinoiden – sisällä ei poista kuitenkaan markkinariskiä, kuten vuosituhannen vaihteen teknokuplan tai finanssikriisissä sijoittaneet muistavat. Parempaa hajautusta saa, kun muistaa hajauttaa sekä omaisuusluokan sisällä että omaisuusluokkien välillä. ”Matala korrelaatio hyvinä aikoina ei välttämättä tarkoita matalaa korrelaatiota huonoina aikoina.” Teoriassa suurimman hajautushyödyn saa sijoittamalla toisistaan riippumattomiin sijoituskohteisiin (korrelaatio lähellä nollaa). Sijoittajan ei kannata kuitenkaan sokeasti luottaa viime vuosien korrelaatioihin sijoitussalkkua hajauttaessaan. Matala korrelaatio hyvinä aikoina ei nimittäin välttämättä tarkoita matalaa korrelaatiota huonoina aikoina. Esimerkiksi raaka-aineiden, korkeariskisten yrityslainojen ja kiinteistöjen tuotot heiluvat yleensä hyvinä aikoina eri tahtiin kuin osakemarkkinat, mutta isoissa markkinakriiseissä ne usein syöksyvät alas osakkeiden mukana. Vastaavasti kalliit ja monimutkaiset sijoitustuotteet saattavat myyntipuheissa parantaa hajautustasi, mutta usein ne onnistuvat korkean kulurakenteensa takia ainoastaan heikentämään sijoitussalkkusi tuottoa. Aktiivisista rahastoista 4/5 häviää kulujensa jälkeen indeksille. Summa summarum Heikko hajautus altistaa sinut tarpeettoman suurille riskeille. Hajauttaessasi sijoituksiasi, varo sortumasta näihin yleisiin virheisiin. Mikään määrä varallisuutta tai itseluottamusta ei pysty suojaamaan sinua riskeiltä yhtä hyvin kuin hajauttaminen. Apua salkun hajauttamiseen ja sijoitusmokien välttämiseen Miten sijoitukset kannattaa hajauttaa? 5 vinkkiä parempaan hajautukseen Haluatko valmiita ratkaisuja salkun rakentamiseen? Tutustu Sijoittaja.fi:n mallisalkkuihin Tiesitkö, että Osakevalintatyökalulla voit etsiä osakkeita, joiden korrelaatio Helsingin pörssin osakkeiden kanssa on alhainen? Kuvassa on etsitty Laatuosakkeita, joiden korrelaatio Helsingin pörssin osakkeiden kanssa on välillä 0,02 – 0,23. hajauttaminen osakkeet riskienhallinta Yleisimmät virheet
Mitä on hajauttaminen? Useimmat tietävät, että sijoitukset tulisi hajauttaa. Harva kuitenkaan ymmärtää täysin, mitä hajauttaminen oikeasti tarkoittaa. Hajauttaminen tarkoittaa sitä, ettei kaikkia sijoitusmunia laiteta samaan koriin, vaan levitetään sijoitukset laajasti omaisuusluokkien sisällä ja omaisuusluokkien välillä. Sekoitus erilaisia sijoituksia vähentää salkun heiluntaa ja suurten tappioiden riskiä. Vaikka hajauttamisen periaate on itsessään helppo ymmärtää, joissain tilanteissa sijoittajat ymmärtävät käsitteen väärin – joskus hyvin väärin. Myytti 1: Hyvin hajautettu salkku on idioottivarma sijoitus Yksikään sijoitusstrategia ei ole riskitön, eikä pelkkä salkun hajauttaminen kykene ihmeisiin. Hajauttamalla ei voi koskaan kokonaan poistaa tappioiden mahdollisuutta. Hajauttaminen voi toisinaan tuottaa tuskaa ja harmaita hiuksia, kun yksi sijoituskohde tai omaisuusluokka päihittää muut selvällä erolla ja loput laahaavat perässä heikentäen salkun kokonaistuottoa. Tällöin monelle tulee mieleen siirtää huonosti tuottavat sijoitukset paremmin tuottaneisiin kohteisiin, mikä on paha virhe! Hajautetussa sijoitussalkussa joudut usein sijoittamaan sijoituskohteisiin, joista et pidä. ”Hajauttamalla ei voi koskaan kokonaan poistaa tappioiden mahdollisuutta.” Ikävä kyllä sijoittamisessa ei ole tarjolla kristallipalloa, joka voisi ennustaa osakkeiden, korkojen tai markkinoiden tulevaa kehitystä, ainoastaan jälkiviisaus. Vaikka mennyt kehitys kyllä kertoo paljon sijoituskohteiden riskistä, heilunnasta ja siitä, miten ne korreloivat keskenään, lyhyen aikavälin tuottojen ennustaminen on vain puhdasta arvailua. Myytti 2: Monta osaketta tai rahastoa sijoitussalkussa tarkoittaa, että salkkusi on hyvin hajautettu Sijoittajat, jotka omistavat suuren määrän kotimaisia osakkeita saattavat ajatella, että heidän salkkunsa on hyvin hajautettu, mutta todennäköisesti se ei sitä ole. Hajauttaminen ei ole vain lukumäärällisesti usean osakkeen tai rahaston omistamista. Hajauttaminen on toisistaan riippumattomien sijoituskohteiden omistamista. Esimerkiksi sijoitus sekä Nordeassa että Sampossa ei tarjoa vielä hyvää hajautusta. Hyvää hajautusta ei saa myöskään sijoittamalla viiteen eri Suomi-rahastoon. ”Hajauttaminen on toisistaan riippumattomien sijoituskohteiden omistamista.” Sijoittajien keskuudessa elää vahvasti uskomus, että ”ikiomistus” yhdessä hyvässä yhtiössä riittää, kun sijoittaja on kärsivällinen. Esimerkkeinä mainitaan esimerkiksi Kone, Coca-Cola tai Amazon. Tällaisten sijoitusstrategioiden kannattajat muistavat aina hehkuttaa muutamia menestystarinoita, mutta vaikuttavat unohtavan häviäjät. Myytti 3: Sijoitussalkku on hyvin hajautettu, kun se sisältää eksoottisia sijoituksia Jatkuva uusien ja erilaisten sijoitusinstrumenttien hamstraaminen tekee salkusta monimutkaisemman ja kalliimman pienentämättä kuitenkaan salkun riskiä. Pahimmillaan salkun riski voi jopa nousta! ”Monimutkaisuus ei ole monipuolisuutta!” Uusiin eksoottisiin pankkiiriliikkeiden myyntimiesten hehkuttamiin ja hyvin markkinoituihin aktiivisiin rahastoihin, johdannaistuotteisiin ja listaamattomiin kohteisiin sijoittaminen voi antaa valheellisen turvallisuuden tunteen salkun hajautuksesta. Monimutkaisuus ei ole monipuolisuutta! Eksoottisiin sijoituskohteisiin sijoittavat sijoitustuotteet ovat usein kalliita, ja mitä useampaa omistat, sitä suuremmat ovat merkintä- ja kaupankäyntipalkkiot. Jos todella uskot järkkymättömästi johonkin sijoitukseen, sijoita siihen muutama prosentti varoistasi ja hajauta viisaasti loput sijoitusvaroistasi. Myytti 4: Kaikki hajauttaminen on hyvästä Hajauttaminen useampaan osakkeeseen vähentää yrityskohtaista riskiä. Jos omistat vain yhtä yhtiötä, ja omistamasi osakkeen arvo tipahtaa nollaan, koko salkkusi arvo tippuu nollaan. Jos sen sijaan omistat 100 eri yrityksen osaketta, ja yksi yrityksistä menee konkurssiin, hädin tuskin edes huomaat sitä. Laaja hajauttaminen yhden omaisuusluokan – esim. osakemarkkinoiden – sisällä ei poista kuitenkaan markkinariskiä, kuten vuosituhannen vaihteen teknokuplan tai finanssikriisissä sijoittaneet muistavat. Parempaa hajautusta saa, kun muistaa hajauttaa sekä omaisuusluokan sisällä että omaisuusluokkien välillä. ”Matala korrelaatio hyvinä aikoina ei välttämättä tarkoita matalaa korrelaatiota huonoina aikoina.” Teoriassa suurimman hajautushyödyn saa sijoittamalla toisistaan riippumattomiin sijoituskohteisiin (korrelaatio lähellä nollaa). Sijoittajan ei kannata kuitenkaan sokeasti luottaa viime vuosien korrelaatioihin sijoitussalkkua hajauttaessaan. Matala korrelaatio hyvinä aikoina ei nimittäin välttämättä tarkoita matalaa korrelaatiota huonoina aikoina. Esimerkiksi raaka-aineiden, korkeariskisten yrityslainojen ja kiinteistöjen tuotot heiluvat yleensä hyvinä aikoina eri tahtiin kuin osakemarkkinat, mutta isoissa markkinakriiseissä ne usein syöksyvät alas osakkeiden mukana. Vastaavasti kalliit ja monimutkaiset sijoitustuotteet saattavat myyntipuheissa parantaa hajautustasi, mutta usein ne onnistuvat korkean kulurakenteensa takia ainoastaan heikentämään sijoitussalkkusi tuottoa. Aktiivisista rahastoista 4/5 häviää kulujensa jälkeen indeksille. Summa summarum Heikko hajautus altistaa sinut tarpeettoman suurille riskeille. Hajauttaessasi sijoituksiasi, varo sortumasta näihin yleisiin virheisiin. Mikään määrä varallisuutta tai itseluottamusta ei pysty suojaamaan sinua riskeiltä yhtä hyvin kuin hajauttaminen. Apua salkun hajauttamiseen ja sijoitusmokien välttämiseen Miten sijoitukset kannattaa hajauttaa? 5 vinkkiä parempaan hajautukseen Haluatko valmiita ratkaisuja salkun rakentamiseen? Tutustu Sijoittaja.fi:n mallisalkkuihin Tiesitkö, että Osakevalintatyökalulla voit etsiä osakkeita, joiden korrelaatio Helsingin pörssin osakkeiden kanssa on alhainen? Kuvassa on etsitty Laatuosakkeita, joiden korrelaatio Helsingin pörssin osakkeiden kanssa on välillä 0,02 – 0,23. hajauttaminen osakkeet riskienhallinta Yleisimmät virheet