Sijoittaja.fi tutki lähihistorian pörssin korjausliikkeet, mitkä omaisuusluokat suojaavat salkkua?

Lähihistorian korjausliikkeet

Tarkastelu tehtiin keskimääräisen suomalaisen sijoittajan näkökulmasta

Tutkimme, miten eri omaisuusluokat suojaavat  osakesijoittajan salkkua korjausliikkeeissä. Valitsimme osakeindeksiksi STOXX Europe 600 -indeksin, koska tyypillisesti suomalaisen osakesijoittajan salkku on Eurooppa-painotteinen ja Helsingin pörssin korrelaatio STOXX Europe 600 -indeksiin on vahva.

Perinteinen sijoitussalkku sisältää osakkeita ja korkoja. Näin esimerkiksi useimmat yhdistelmärahastot on rakennettu. Osakkeissa on korkein tuotto-odotus, mutta korot tuovat tasaista korkotuottoa ja vakautta.

Tutkimme, miten käytetyimmät korkoluokat: eurooppalaiset valtionlainat ja eurooppalaiset yrityslainat toimivat pörssin korjausliikkeissä. Lisäksi tutkimme turvasatamana pidetyn kullan sekä hopean hintareaktioita.

Tulokset

Alla olevaan taulukkoon on koottu vastaukset. Eurooppalaiset valtionlainat ovat tarjonneet positiivista tuottoa 6/12 osakemarkkinoiden laskuissa. IT-kuplan puhkeamisessa ja finanssikriisissä eurooppalaiset valtionlainat olivat erinomainen lisä sijoitussalkkuun. Vastaavasti viimeaikaisissa 2013, 2015-2016, 2018, 2020 ja 2022 osakemarkkinoiden pudotuksissa eurooppalaiset valtionlainat eivät ole tarjonneet vastaavaa suojaa. Tämä johtuu ensisijaisesti edelleen erittäin matalasta korkotasosta ja tiettyjen Euroopan valtioiden riskisyydestä. Eurooppalaisten valtionlainojen joukossa on nimittäin Espanjan, Italian ja Portugalin lainoja, joiden korot ovat useissa kriiseissä nousseet (korkojen noustessa valtionlainojen hinnat laskevat). Erityisesti kuluvan vuoden kurssilaskussa eurooppalaiset valtionlainat ovat tulleet lähes täysin osakemarkkinoiden mukana alas (-14,88 %), vaikka niihin on kohdistunut viime kuukausina suuria rahavirtoja.

Eurooppalaiset yrityslainat (Investment Grade) ovat tarjonneet positiivista tuottoa 3/12 osakemarkkinoiden laskuissa. IT-kuplan puhkeamisessa Investment Grade -lainat tuottivat jopa 9,90 % ja vuoden 2014 korjausliikeessä 1,25 %.

Kullan hinta on noussut 7/12 osakemarkkinoiden laskukausissa. Erityisesti finanssikriisissä ja Euroopan velkakriisissä kulta toimi erinomaisena suojana sijoitussalkussa. Kulta tuottaa yleensä parhaiten siinä vaiheessa markkinalaskua, jossa keskuspankit elvyttävät voimakkaasti. Kultaan sijoittaessa on hyvä muistaa, että kulta hinnoitellaan dollareissa, joten EUR/USD -valuuttakurssimuutokset vaikuttavat sijoittajan tuottoon.

Hopea puolestaan ei ole ollut yhtä hyvä turvasatama kuin kulta. Hopean hinta on noussut vain 3/12 korjausliikkeessä. Näistä kolmesta hinnan nousu on ollut merkittävä vuoden 2010 kurssilaskussa ja Euroopan velkakriisissä. Teknologiakuplan puhjettua sekä koronaepidemian aikaan hopean hinta kuitenkin seurasi osakemarkkinoiden alamäkeä, ja puolestaan vuoden 2006 kurssilaskussa hopean hinta tippui yli kaksi kertaa enemmän kuin eurooppalaiset osakkeet.

ETF-valinnat

Tässä ovat ETF-valintamme kyseisiin omaisuusluokkiin. ETF:t on poimittu Strategiamestari– ja Passiivinen Kulupihtari -ETF-mallisalkuista.

[/groups_member]