Miksi Italia heiluttaa markkinaa? Juuri, kun kaikki näytti Euroopan osalta hyvältä, ovat ongelmat alkaneet kasaantua. Euroopan talouskasvu on hyytynyt pahasti ja vanhat ongelmamaat nostavat päätään. Mieleen tulee kesä 2015. Timo Heikkilä 29.5.2018 eurokriisi markkinaympäristö osakkeet Juuri, kun kaikki näytti Euroopan osalta hyvältä, ovat ongelmat alkaneet kasaantua. Euroopan talouskasvu on hyytynyt pahasti ja vanhat ongelmamaat nostavat päätään. Mieleen tulee kesä 2015. Euroopan talouskasvu hyytyy Kirjoitimme viime viikolla, että Eurooppaa uhkaa jo laskusuhdanne. Ennakoivat talousindikaattorit ovat kääntyneet jo negatiiviseksi. Lisäksi talousluvut ovat jääneet systemaattisesti ekonomistien odotuksista jo vuoden 2017 loppupuolelta lähtien (sininen katkoviiva). Alla oleva kuvaaja on Markkinaympäristö-osiostamme. Miksi Italia heiluttaa markkinaa? Kesällä 2015 markkinat hermoilivat Kreikan vaalit voittaneen populistipuolueen toimien vuoksi. Kreikka pääsi lopulta sopuun troikan (Euroopan komissio, EKP ja IMF) kanssa uudesta velkapaketista ja sen ehdoista. Ennen sopuun pääsyä Helsingin pörssi ehti laskea 20 % huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Jo silloin markkinoiden suurin huoli oli kriisin ja populististen näkemysten leviämisestä muihin EU:n etelämaihin, kuten Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Italian tilanne kärjistyi, kun epätodennäköisenä pidetty skenaario, jossa eurokriittiset populistipuolueet Pohjoinen Liiga ja Viisi Tähteä löysivät toisensa ja ehdottivat eurokriittistä valtionvarainministeriä. Italian presidentti Mattarella käytti veto-oikeuttaan, eikä hyväksynyt ehdotusta, vaan nimitti valtionvarainministeriksi euromyönteisen Giancarlo Giorgettin. Näillä näkymin vaalit voittaneet populistipuolueet eivät saa muodostettua hallitusta. Italiassa järjestetään todennäköisesti syyskuussa uudet vaalit. Markkinaympäristöosiostamme sijoittaja löytää eurokriisikuvan, jossa on reunamaiden valtionlainojen korot suhteessa Saksaan, USA:han ja Suomeen. Kuvasta voidaan havaita, että markkinat ovat reagoineet Italian poliittisen kriisiin. Reunamaiden ja etenkin Italian valtionlainojen korot ovat nousseet (tummansininen viiva). Italian koko on riski Italian BKT:n, velkamäärän ja pankkisektorin koko ja näiden vaikutukset euroalueelle ovat moninkertaiset Kreikkaan verrattuna. Italian julkinen velka on 2 400 miljardia euroa, joka on 138 % maan BKT:sta. Euroalueen kasvu oli voimakkainta sitten finanssikriisin vuonna 2017. Talous kasvoi 2,5 %. Italian BKT kasvoi kuitenkin vain 1,6 %. Italian työttömyysaste on 11,0 %, kun se euroalueella keskimäärin on 8,5 %. Italian kehitys on siten huippusuhdanteessakin jäänyt vaatimattomaksi. Tämä kertoo siitä, että vaikka euroalueen ongelmat ovat olleet pinnalla jo vuodesta 2010 lähtien, rakenteellisia ongelmia ei ole vieläkään korjattu. Italiaa on pidetty koko eurokriisin ajan Euroopan suurimpana riskinä. Populistipuoluiden eurokriittiset näkemykset ovat säikäyttäneet markkinat ja tilanne pysyy pinnalla uusiin vaaleihin asti. Pahimmassa skenaariossa edessä on kesän 2015 toisinto, jossa markkinat heiluivat voimakkaasti. Sijoittaja.fi tutki lähihistorian pörssin korjausliikkeet, mitkä omaisuusluokat suojaavat salkkua? Seuraa tilanteen etenemistä ja etenkin riski-indikaattoreidemme kehitystä Markkinaympäristössä. Päivitämme indikaattorit pörssipäivän päätteeksi 29.5.2018. Näkemyksemme mukaan kesä voi olla markkinoilla viime vuotista rauhattomampi. Tästä syystä ajattelimmekin laatia ns. ”joka sään salkun” kesän ajaksi. Sellaisen, joka kestää Trumpin toilailut ja euroalueen sisäiset ongelmat. eurokriisi markkinaympäristö osakkeet
Euroopan talouskasvu hyytyy Kirjoitimme viime viikolla, että Eurooppaa uhkaa jo laskusuhdanne. Ennakoivat talousindikaattorit ovat kääntyneet jo negatiiviseksi. Lisäksi talousluvut ovat jääneet systemaattisesti ekonomistien odotuksista jo vuoden 2017 loppupuolelta lähtien (sininen katkoviiva). Alla oleva kuvaaja on Markkinaympäristö-osiostamme. Miksi Italia heiluttaa markkinaa? Kesällä 2015 markkinat hermoilivat Kreikan vaalit voittaneen populistipuolueen toimien vuoksi. Kreikka pääsi lopulta sopuun troikan (Euroopan komissio, EKP ja IMF) kanssa uudesta velkapaketista ja sen ehdoista. Ennen sopuun pääsyä Helsingin pörssi ehti laskea 20 % huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana. Jo silloin markkinoiden suurin huoli oli kriisin ja populististen näkemysten leviämisestä muihin EU:n etelämaihin, kuten Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Italian tilanne kärjistyi, kun epätodennäköisenä pidetty skenaario, jossa eurokriittiset populistipuolueet Pohjoinen Liiga ja Viisi Tähteä löysivät toisensa ja ehdottivat eurokriittistä valtionvarainministeriä. Italian presidentti Mattarella käytti veto-oikeuttaan, eikä hyväksynyt ehdotusta, vaan nimitti valtionvarainministeriksi euromyönteisen Giancarlo Giorgettin. Näillä näkymin vaalit voittaneet populistipuolueet eivät saa muodostettua hallitusta. Italiassa järjestetään todennäköisesti syyskuussa uudet vaalit. Markkinaympäristöosiostamme sijoittaja löytää eurokriisikuvan, jossa on reunamaiden valtionlainojen korot suhteessa Saksaan, USA:han ja Suomeen. Kuvasta voidaan havaita, että markkinat ovat reagoineet Italian poliittisen kriisiin. Reunamaiden ja etenkin Italian valtionlainojen korot ovat nousseet (tummansininen viiva). Italian koko on riski Italian BKT:n, velkamäärän ja pankkisektorin koko ja näiden vaikutukset euroalueelle ovat moninkertaiset Kreikkaan verrattuna. Italian julkinen velka on 2 400 miljardia euroa, joka on 138 % maan BKT:sta. Euroalueen kasvu oli voimakkainta sitten finanssikriisin vuonna 2017. Talous kasvoi 2,5 %. Italian BKT kasvoi kuitenkin vain 1,6 %. Italian työttömyysaste on 11,0 %, kun se euroalueella keskimäärin on 8,5 %. Italian kehitys on siten huippusuhdanteessakin jäänyt vaatimattomaksi. Tämä kertoo siitä, että vaikka euroalueen ongelmat ovat olleet pinnalla jo vuodesta 2010 lähtien, rakenteellisia ongelmia ei ole vieläkään korjattu. Italiaa on pidetty koko eurokriisin ajan Euroopan suurimpana riskinä. Populistipuoluiden eurokriittiset näkemykset ovat säikäyttäneet markkinat ja tilanne pysyy pinnalla uusiin vaaleihin asti. Pahimmassa skenaariossa edessä on kesän 2015 toisinto, jossa markkinat heiluivat voimakkaasti. Sijoittaja.fi tutki lähihistorian pörssin korjausliikkeet, mitkä omaisuusluokat suojaavat salkkua? Seuraa tilanteen etenemistä ja etenkin riski-indikaattoreidemme kehitystä Markkinaympäristössä. Päivitämme indikaattorit pörssipäivän päätteeksi 29.5.2018. Näkemyksemme mukaan kesä voi olla markkinoilla viime vuotista rauhattomampi. Tästä syystä ajattelimmekin laatia ns. ”joka sään salkun” kesän ajaksi. Sellaisen, joka kestää Trumpin toilailut ja euroalueen sisäiset ongelmat. eurokriisi markkinaympäristö osakkeet