Kumpi suurempi uhka markkinoille: Turkki vai Kiina? Turkki ja Kiina ovat heiluttaneet markkinaa viime aikoina. Kumpi on osakemarkkinoille suurempi uhka? Timo Heikkilä 22.8.2018 markkinaympäristö osakkeet SijoitusSummit Turkki ja Kiina ovat heiluttaneet markkinaa viime aikoina. Kumpi on osakemarkkinoille suurempi uhka? Turkin tilanne Turkin tilanne kärjistyi 10.8, kun Trump ilmoitti Turkin teräs- ja alumiinitariffien kaksinkertaistamisesta. Turkin liira on heikentynyt noin 40 % dollariin nähden ja valtionlainan korko on noussut. Turkin ongelma on vaihtotaseen alijäämä (ulkomaiset tulot – menot), joka on ollut 5-10 % kuluvalla vuosikymmenellä. Tämä on nostanut Turkin ulkoista velkaa, joka on 46 % BKT:sta ja pääosin USD-määräistä. Turkki ei ole ylivelkaantunut, mutta liiran arvon romahdus on lähes kaksinkertaistanut ulkoisen velan määrän liiroissa. Liiran heikentymisellä on myös muita vaikutuksia. Se nostaa inflaatiota arviolta 20 %:iin, koska tuontitavaroiden hinnat nousevat ja vastavuoroisesti parantaa Turkin viennin kilpailukykyä. Analyytikot eivät pidä Turkin kriisiä suurena uhkana maailmantaloudelle tai markkinoille. Turkin BKT on 850 mrd USD, joka on yli nelinkertainen vs. Kreikka, mutta vain 1 % maailman BKT:sta. Yhtenä ongelmana pidetään eurooppalaisten pankkien Turkki-vastuita, jotka ovat arviolta 150 mrd dollaria. Espanjalaisilla pankeilla vastuut ovat suurimmat, 80 mrd dollaria, joka vastaa 6,2 % Espanjan BKT:sta. Turkin valtionlainan korko on noussut selvästi Kiina kärsii kauppasodasta Kauppasota on seurausta Trumpin America First -agendasta. Taustalla saattaa olla kuitenkin pitempiaikainen kauna, joka nyt kärjistyy Trumpin valtakaudella. Kiina on noudattanut China First -agendaa 70-luvun lopulta lähtien. Nyt viime vuosina Kiina on noussut uhkaamaan USA:n valta-asemaa taloudellisesti, sotilaallisesti ja teknologisesti. Kiina on jo maailman toiseksi suurin talous ja lähestyy USA:ta. Maailman talouskasvusta Kiinan osuus on jo kaksi kertaa Yhdysvaltoja suurempi. Kauppasodan agenda onkin Kiinan horjuttaminen. Tariffeja perustellaan vastauksena Kiinan epäreiluille käytännöille maailmankaupassa ja painostetaan Kiinaa avamaan markkinat ja lopettamaan IPR-loukkaukset. USA on asettanut tariffit, jotka koskevat $50 miljardin kiinalaisten tuotteiden tuontia ja suunnittelee $200 miljardin lisätariffeja. Näillä on ollut jo vaikutusta Kiinan talouteen. Valuutta renminbi on heikentynyt 0,155 dollarista 0,145 dollariin. Myös talousluvut Kiinasta ovat jääneet odotuksista ja talouskasvu on heikentynyt. Virallinen BKT:n kasvuluku pysynee 6,5 %:ssa vuosina 2018-2019. Kiina on Turkkia selvästi suurempi uhka maailmantaloudelle, mutta tilanteen kärjistyminen vaatisi kauppasodan eskaloitumista. Päivitimme allokaationäkemyksemme ja näkemyksemme osakemarkkinoista. Lue lisää juuri päivitetystä Markkinakatsaus: mistä tuottoa? -analyysista. LISÄÄ SIJOITTAJA.FI:N NÄKEMYKSIÄ MARKKINASTA SIJOITUS SUMMITISSA! SijoitusSummit kokoaa syyskuussa 2018 johtavat sijoitusalan ammattilaiset salkunhoitajista ja analyytikoista pörssiyhtiöihin sekä sijoituspalveluntarjoajiin. Osallistujille täysin maksuton verkossa oleva tapahtuma aukeaa 3.9.2018. markkinaympäristö osakkeet SijoitusSummit
Turkin tilanne Turkin tilanne kärjistyi 10.8, kun Trump ilmoitti Turkin teräs- ja alumiinitariffien kaksinkertaistamisesta. Turkin liira on heikentynyt noin 40 % dollariin nähden ja valtionlainan korko on noussut. Turkin ongelma on vaihtotaseen alijäämä (ulkomaiset tulot – menot), joka on ollut 5-10 % kuluvalla vuosikymmenellä. Tämä on nostanut Turkin ulkoista velkaa, joka on 46 % BKT:sta ja pääosin USD-määräistä. Turkki ei ole ylivelkaantunut, mutta liiran arvon romahdus on lähes kaksinkertaistanut ulkoisen velan määrän liiroissa. Liiran heikentymisellä on myös muita vaikutuksia. Se nostaa inflaatiota arviolta 20 %:iin, koska tuontitavaroiden hinnat nousevat ja vastavuoroisesti parantaa Turkin viennin kilpailukykyä. Analyytikot eivät pidä Turkin kriisiä suurena uhkana maailmantaloudelle tai markkinoille. Turkin BKT on 850 mrd USD, joka on yli nelinkertainen vs. Kreikka, mutta vain 1 % maailman BKT:sta. Yhtenä ongelmana pidetään eurooppalaisten pankkien Turkki-vastuita, jotka ovat arviolta 150 mrd dollaria. Espanjalaisilla pankeilla vastuut ovat suurimmat, 80 mrd dollaria, joka vastaa 6,2 % Espanjan BKT:sta. Turkin valtionlainan korko on noussut selvästi Kiina kärsii kauppasodasta Kauppasota on seurausta Trumpin America First -agendasta. Taustalla saattaa olla kuitenkin pitempiaikainen kauna, joka nyt kärjistyy Trumpin valtakaudella. Kiina on noudattanut China First -agendaa 70-luvun lopulta lähtien. Nyt viime vuosina Kiina on noussut uhkaamaan USA:n valta-asemaa taloudellisesti, sotilaallisesti ja teknologisesti. Kiina on jo maailman toiseksi suurin talous ja lähestyy USA:ta. Maailman talouskasvusta Kiinan osuus on jo kaksi kertaa Yhdysvaltoja suurempi. Kauppasodan agenda onkin Kiinan horjuttaminen. Tariffeja perustellaan vastauksena Kiinan epäreiluille käytännöille maailmankaupassa ja painostetaan Kiinaa avamaan markkinat ja lopettamaan IPR-loukkaukset. USA on asettanut tariffit, jotka koskevat $50 miljardin kiinalaisten tuotteiden tuontia ja suunnittelee $200 miljardin lisätariffeja. Näillä on ollut jo vaikutusta Kiinan talouteen. Valuutta renminbi on heikentynyt 0,155 dollarista 0,145 dollariin. Myös talousluvut Kiinasta ovat jääneet odotuksista ja talouskasvu on heikentynyt. Virallinen BKT:n kasvuluku pysynee 6,5 %:ssa vuosina 2018-2019. Kiina on Turkkia selvästi suurempi uhka maailmantaloudelle, mutta tilanteen kärjistyminen vaatisi kauppasodan eskaloitumista. Päivitimme allokaationäkemyksemme ja näkemyksemme osakemarkkinoista. Lue lisää juuri päivitetystä Markkinakatsaus: mistä tuottoa? -analyysista. LISÄÄ SIJOITTAJA.FI:N NÄKEMYKSIÄ MARKKINASTA SIJOITUS SUMMITISSA! SijoitusSummit kokoaa syyskuussa 2018 johtavat sijoitusalan ammattilaiset salkunhoitajista ja analyytikoista pörssiyhtiöihin sekä sijoituspalveluntarjoajiin. Osallistujille täysin maksuton verkossa oleva tapahtuma aukeaa 3.9.2018. markkinaympäristö osakkeet SijoitusSummit