Tammikuuilmiö – Kauanko nousuralli kestää?

Tammikuuilmiö

Tammikuuilmiö on yksi tunnetuimmista anomalioista osakemarkkinoilla. Vanhan pörssiviisauden mukaan osakkeet nousevat tammikuussa. Sijoittajan kannattaisi siis ostaa osakkeita ennen vuodenvaihdetta ja myydä tammikuun nousun jälkeen. Seppo Saarion sijoituskirjan “Miten sijoitan pörssiosakkeisiin” mukaan Helsingin pörssissä osakkeet nousevat tammikuussa 79 % todennäköisyydellä.

Tammikuuilmiö keskittyy sijoitustutkimuksen mukaan voimakkaimmin edellisvuoden häviäjäosakkeisiin, koska sijoittajat myyvät vuoden lopussa tappiollisia osakkeita kuitatakseen tappiot verotukseen tai välttääkseen huonojen osakepoimintojen raportoinnin vuodenvaihteessa. Fundamenteista välittämättä. Myyntipaineen hellittäessä häviäjäosakkeissa nähdään voimakasta nousua, kun sijoittajat ostavat osakkeita vimmalla takaisin.

Sijoittaja voi yrittää hyödyntää ilmiötä siten, että ajoittaa tappio-osakkeiden ostot vuoden loppuun ja myy ne pois tammikuurallin jälkeen. Riskejä karttava sijoittaja voi hyödyntää tammikuun nousurallin päättymistä osakesalkun keventämiseen, etenkin mikäli markkinoilla on nähtävissä muita huolta herättäviä riskitekijöitä samaan aikaan. Tehokkaasti tammikuuilmiötä voi hyödyntää kuitenkin vain ymmärtämällä ilmiön läpikotaisin.

Miten paljon ennen vuodenvaihdetta osakkeita kannattaisi ostaa? Entä kauanko tammiralli kestää?

Tammikuuilmiö alkaa jo joulukuussa

Tammikuuilmiö voi käynnistyä yksittäisissä osakkeissa periaatteessa missä vaiheessa tahansa joulukuuta, kun voimakkain myyntipaine yhtiöissä lopulta hellittää. Pääsääntöisesti häviäjäosakkeissa voimakkain myyntipaine keskittyy kuitenkin joulukuun viimeiselle puolikkaalle, ja usein vieläpä hyvin spesifeille päivämäärille. Valtaosa instituutiosijoittajista jää joululomalle viimeistään 23. tai 24. päivä, joten myynnit täytyy saada toteutettua ennen tuota ajankohtaa.

Samaan aikaan vaikuttaa myös kuunvaihdeilmiö. Eläkeyhtiöt ja -säätiöt maksavat eläkkeet usein kuukauden ensimmäisenä tai viimeisenä pankkipäivänä. Koska maksut vaativat käteistä, ja rahojen tilitykseen menee muutama pankkipäivä (T+2 osakekaupan tilitykseen, ja tilisiirrot n. 0-2 pv), osakemyynnit tulee toteuttaa muutama päivä ennen kuukauden vaihdetta. (ks. Dash for Cash: Monthly Market Impact of Institutional Liquidity Needs). Voimakkaissa kurssilaskuissa sijoittajat lunastavat paniikissa rahasto- ja varainhoito-omistuksiaan, mikä voimistaa instituutiosijoittajien likviditeettitarpeista syntyvää kuunvaihdeilmiötä entisestään.

Hyviä esimerkkejä tällaisista pakollisten lunastusten ja paniikkimyyntien synnyttämistä tilanteista ovat esimerkiksi vuosien 2008 ja 2018 nousurallit joulukuun lopulla. Molemmissa tapauksissa jouluaaton pohjakosketuksen jälkeen saatiin osakemarkkinoille nopea 5-10 % nousuralli muutamassa päivässä.

Pienissä häviäjäosakkeissa vuodenvaihteen nousurallit ovat usein vielä suurempia, ja niitä nähdään säännöllisesti vuosittain. Esimerkiksi rajusti edellisvuosien aikana romahtanut Lehto Group aloitti vuodenvaihteessa nousurallinsa 23. päivä (24. päivä Helsingin pörssi oli jo suljettu), minkä jälkeen yhtiön osakekurssi kipusi 30 % muutamassa päivässä.

Tammikuun nousurallia seuraa usein alamäki

Menneinä vuosikymmeninä sijoittajat pärjäsivät hyvin nyrkkisäännöllä ”tammikuuilmiö kestää tammikuun ajan”. Nykyisin sijoittajat hyödyntävät vuodenvaihdeilmiön aiheuttamat hinnoitteluvirheet nopeasti, ja varsinainen ”tammikuuilmiö” on yleensä ohi viimeistään tammikuun ensimmäisen viikon jälkeen.

Akateemisessa tutkimuksessa (esim. The Evolution of the January Effect) tammikuuilmiön ylituoton on todettu lyhentyneen vuosikymmenten varrella: aiempina vuosikymmeninä jopa pari kuukautta kestänyt ralli päättyi vuosina 1995-2004 keskimäärin jo noin 12-16 kaupankäyntipäivää kuukaudenvaihteen jälkeen. Tuoreemmissa tutkimuksissa tammikuuilmiötä (koko kuukauden tasolla) ei useimmiten enää havaita lainkaan, koska tammikuun nousuralli on aikaistunut ja sitä seuraa usein alamäki, joka syö koko nousurallin tuotot.

Helsingin pörssissä, joka kansainvälisesti tarkastellen koostuu suhteellisen pienistä yhtiöistä, tammikuuilmiö näkyy selvästi vuoden lopun ja tammikuun ensimmäisen kaupankäyntipäivän nousurallina myyntipaineen hellitettyä. 2000-luvulla koko tammikuun tuotto on ollut keskimäärin vain hieman plussan puolella, nousurallin päättymistä on seurannut kausittainen alamäki. Tammikuurallin tavanomaisin huippu osuu useimmiten jo ensimmäiseen kaupankäyntipäivään, joskin eri vuosien välillä on huomattavaa vaihtelua. Nousuhuuman jälkeisten alamäkien pohjat asettuvat useimmissa pienissä laskuissa tammikuun lopulle tai helmikuun alkupuolelle. Suuremmat korjausliikkeet vievät yleensä enemmän aikaa.