Markkinat rankaisivat Outokumpua. Yhtiö kärsii EU:n tekopyhäpolitiikasta.

Outokummun Q2-tulos

Outokummun liikevaihto oli 1 420 M€ (analyytikoiden ennuste 1 310 M€) ja oikaistu liiketulos -16 M€ (ennuste -9,2 M€). Liiketoiminnan rahavirta oli 72 milj. euroa (177 milj. euroa). Johdon mukaan pandemia alkoi vaikuttaa Outokumpuun huhtikuussa kysynnän heikentyessä ja tilausmäärien laskiessa. Tämän seurauksena Outokummun toimitukset laskivat 11 % toisella neljänneksellä ja oikaistu käyttökate pieneni 45 milj. euroon.

Joistakin markkinoiden toipumiseen viittaavista merkeistä huolimatta toimintaympäristö pysyy vaikeana. Kausiluonteisuudesta johtuen Q3:lla Outokumpu arvioi koko konsernin ruostumattoman teräksen toimitusten laskevan noin 10 % vuoden 2020 toiseen neljännekseen verrattuna. Ruostumattoman teräksen markkinat Euroopassa pysyvät haastavina jatkuvan tuonti- ja hintapaineen vuoksi.

EU:n politiikan uhri?

EU:lla on kovat päästötavoitteet, joita on kritisoitu eurooppalaisen teollisuuden toimesta. EU:n päästövähennystavoite vuosina 2013–2020 on 20 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. Vuoteen 2030 mennessä tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoden 1990 päästötasosta. 

Terästeollisuus on suuri CO2-päästöjen tuottaja, joten päästöt EU:ssa vähenevät, kun terästä ei tuoteta EU:n alueella. Tästäkö johtuu, että EU on ollut haluton asettamaan tuontirajoituksia teräkselle? Q2-raportissa Outokumpu kertoi jälleen uudesta pettymyksestä. Outokumpu kertoi, että Euroopan komissio päätti kesäkuussa kasvattaa teräksen tuontikiintiöitä 3 %:lla.

Tämä tarkoittaa, että halpaa ja korkeapäästöistä terästä virtaa lisää Aasiasta Eurooppaan. EU-alueen tuotantomäärät alenevat. Valitettavasti nämä päätökset ovat vahingollisia ympäristölle, sillä maailman CO2- ja muut päästöt lisääntyvät.

Tornion tehtailla on maailman alhaisin hiilijalanjälki ruostumattoman teräksen ja ferrokromin valmistuksessa. Myös Outokummun kilpailijoilla Euroopassa on alhainen hiilijalanjälki suhteessa aasialaisiin tuottajiin. Outokummun Tornion terästehtaan vuosittaiset hiilipäästöt ovat yli 50 % alhaisemmat kuin toimialan kansainvälinen keskiarvo.

Sijoittajan näkökulma

Outokumpu-sijoittaja sai jälleen pettyä kurssin laskiessa alhaisilta tasoilta tulosjulkistuspäivänä yli 10 %. Sijoittajan toive lepää siinä, että sykliset osakkeet pääsisivät mukaan markkinanousuun. Tästä markkinarotaatiosta on jo viitteitä ja lopulta se johtaa siihen, että markkinavinouma, jossa teknologiayhtiöt ovat huippukorkealle arvostettuja ja sykliset alhaalle arvostettuja, korjaantuu. Ainakin jossain määrin. Esimerkiksi Outokummun markkina-arvo on todella alhainen 870 miljoonaa euroa.

Toinen Outokumpu-sijoittajan toive on, että EU:n suuri tukipaketti lisää investointeja ja infrahankkeita ja siten ruostumattoman teräksen kysyntää.

Kolmas toive on, että Euroopan komissio ottaisi ympäristöasiat oikeasti tosissaan ja lopettaisi korkeapäästöisen aasialaisen tuontiteräksen suosimisen ja suosisi eurooppalaista vähäpäästöistä kierrätysterästä. Outokummun teräs on tieteeseen perustuen ympäristöystävällisin vaihtoehto. Siksi Outokumpu-sijoittaja voi lohduttautua kurssilaskupäivinä sillä, että Outokummun omistaminen on ekoteko. Ehkä viime kädessä myös Outokummun asiakkaat arvostavat tuotteiden matalaa hiilijalanjälkeä ja se muodostuu kestäväksi kilpailueduksi ajan myötä.