Minun sijoitustarinani: Esteitä sijoittamisen tiellä

Epäonnistuminen numero 1 – kesätyörahat Repolaan

Kesätyöt olivat loppuneet ja rahaa oli millä mällätä. Useita tuhansia markkoja!

Kovan tutkimustyön jälkeen olin päätynyt siihen lopputulokseen, että Repolan osakkeita kannattaisi ostaa.

Asiassa oli vain pieni pulma: ko. yrityksellä oli A ja B osakkeita, enkä ymmärtänyt mitä eroa näillä on. Nuoren miehen innolla, täynnä energiaa soitin pankkiini, josta minut yhdistettiin eteenpäin meklarille.

Puhelimen päässä sattui valitettavasti olemaan M. Ulkku, joka hetken aikaa minua kuunneltuani sanoi: kuulepas, pörssi on vielä auki, eikä minulla olisi aikaa oikein vastailla sinulle. Pettyneenä suljin puhelimen ja laitoin rahani käyttötilille negatiivista korkoa kasvamaan.

Epäonnistuminen numero 2 – rahat juopon taiteilijan taskuun

Seuraavaksi innostuin taidesijoittamisesta. Olin niin innostunut asiasta, että matkustin junalla valitsemani taiteilijan ateljeehen ostamaan taulun. Oli jännittävä tunne mennä 8000 markkaa taskussa galleriaan valitsemaan taulua, jonka arvo olisi aivan varmasti jo muutaman vuoden päästä tuplautunut. Myös taiteilija oli paikalla. Hän oli tosin sikakännissä.

Mietin hetken mitä tehdä ja sitten pakenin paniikissa paikalta.

Epäonnistuminen numero 3 -räseikköä ostamassa

Olen aina halunnut olla metsänomistaja! Ja koska suvullani ei ole tarjota minulle perintömetsää, päätin hoitaa asian itse, ostamalla sopivan kokoisen palstan. Riittävän ison ja edullisen palstan löydettyäni ja alan perustermistön selvitettyäni ajoin tulevaa omaa metsääni katsomaan.

Mitä helvettiä! Tuleva metsäni ei ollut metsää vaan pelkkää räseikköä. Ainoa arvokasvi minkä metsästäni löysin oli nokkonen.  Muuten metsäni oli kitukasvuista, ojittamatonta soista risukkoa.

En ostanut sitä palstaa ja jotenkin varkain unelma minusta metsänomistajani karkasi naapurin nokkospuskaan.

Epäonnistuminen numero 4 – pieni tappio heille, suuri voitto pienelle ihmiselle

Kaupungissani Rovaniemellä on paljon opiskelijoita ja ainainen pula vuokra-asunnoista. Entäs jos ostaisin sijoituskämpän, päättelin eräänä aamuna. Putkiremontoimatonta asuntoa katsomaan, sikamaisen halpa tarjous sisään ja kaupat oli kätelty!

Seuraavana päivän tosin ilmeni, että enhän minä olekaan tämän huikean vuokra-asunnon omistaja, sillä asiassa oli tapahtunut väärinkäsitys. Riitahan siitä tuli! Mutta koska olen allekirjoittanut sopimuksen, missä lupaan olla paljastamatta tapauksen yksityiskohtia, niin en sitä tee. Mainitsenpahan vain, että minä voitin eripuran ja sain itselleni tästä mujevan rahallisen korvauksen.

Vuokra-asuntoa en tosin edelleenkään omista.

Numero 5 – rahat yrtteihin

Nyt ei tarvitse enää miettiä sijoituskohteita. Laitoin rahat yrtteihin. Yhdessä mahtavan tiimin kanssa perustamani lappilaisia luontaistuotteita myyvä Arctic Warriors on erään lausunnon mukaan ”Rising star of the hipster superfood startup scene!” Kelaa: siis yritys joka toimii Rovaniemen Narkauksen kylässä on johtava tähti tässä skenessä, minkä merkitystä en oikein edes ymmärrä.

Olisikohan tässä kyseessä ensimmäinen osumani?

Haastan seuraavaksi Katri Vuorjoen. Viestinnän ja matkailun ammattilainen, joka toivoo eettisen sijoittamisen yleistyvän.

Ilkka Kauppinen on lappilaisia puhtaita luontaistuotteita valmistavan Arctic Warriors Oy:n toimitusjohtaja. Hänen kirjoituksiaan voit myös lukea Iltalehden blogista ja Internet-markkinointimatkailua blogista.

Säännöt

Kirjoita oma sijoitustarinasi ja haasta ystäväsi. Tarinan muoto ja pituus ovat vapaat. Tarina voi olla vaikka runo tai kuva. Julkaise sijoitustarinasi omassa blogissasi tai lähetä meille, niin julkaisemme sen sijoittaja.fi:ssä omassa kategoriassa. Twitter: #minunsijoitustarinani

Minun sijoitustarinani voi lähettää osoitteeseen timo.heikkila@sijoittaja.fi.

Lue aikaisemmin julkaistuja Minun sijoitustarinoita.