Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää rahastosijoittamisesta

Rahastosijoittaja saa yhdellä sijoituksella hajautetun salkun

Sijoitusrahasto koostuu arvopapereista, kuten osakkeista tai korkoinstrumenteista. Sijoittajat sijoittavat rahastoon ja saavat rahasto-osuuksia. 

Sijoitusrahaston rahastoyhtiö ja salkunhoitajat sijoittavat rahastoon sijoitetut varat rahaston sijoituspolitiikan mukaisesti. Rahastosijoituksen riski on yleensä yksittäistä osakesijoitusta matalampi.

• Sijoitusrahasto koostuu arvopapereista, kuten osakkeista tai korkoinstrumenteista.
• Sijoittajat sijoittavat rahastoon ja saavat rahasto-osuuksia.
• Osakerahastot sijoittavat pörssiosakkeisiin
• Korkorahastot korkoinstrumentteihin, kuten valtion velkakirjoihin ja yritysten joukkovelkakirjoihin.
• Suosituin rahastotyyppi on yhdistelmärahasto, joka sijoittaa sekä osakkeisiin että korkoinstrumentteihin.

Miten sijoittaa rahastoon?

Rahastosijoitus toteutetaan oman pankin, välittäjän, sijoituspalveluyrityksen tai rahastoyhtiön kautta. Pankit myyvät omia ja rahastokumppanien rahastoja. Rahasto on ok-sijoitus, mutta päätös on merkittävä, joten sen kanssa ei kannata hötkyillä. Sijoittajan kannattaa kiinnittää huomioita rahaston kuluihin ja aiempaan menestykseen suhteessa kilpailijoihin ja vertailuindeksiin.

Tutustu ja vertaile rauhassa rahastoa ennen sijoituspäätöstä. Sijoittaja.fi toteuttaa kaksi kertaa vuodessa suuren rahastovertailun.

Sijoittaja.fi:n rahastovertailu:

Rahastoluokat riskijärjestyksessä

Rahastot luokitellaan yleensä sen mukaan, mihin omaisuusluokkiin ja sijoituskohteisiin ne sijoittavat. Yleisimmät rahastoluokat riskijärjestyksessä matalimmasta riskistä korkeimpaan riskiin ovat:

• Rahamarkkinarahastot
• Lyhyen koron rahastot
• Pitkän koron rahastot
• Yrityslainat
• Korkeariskiset yrityslainat (high yield) rahastot
• Yhdistelmärahastot
• Osakerahastot
• Muut (riski vaihtelee)

Muut kategoria pitää sisällään hyvin erilaisia ja eri riskiprofiilin rahastoja. Näitä ovat muun muassa erikoissijoitusrahastot ja vaihtoehtorahastot, joita ovat kiinteistö-, metsä-, tuulivoima-, hedge-, pk-yritysten laina- ja raaka-ainerahastot. Näissä riskit vaihtelevat ja sijoittaja joutuu itse selvittämään, onko rahaston riski esimerkiksi tavallista osakerahastoa korkeampi vai matalampi.

Tyypillisesti rahaston pitkän aikavälin tuotto on suoraan verrannollinen rahaston riskiin. Mitä matalampi riski, sitä alempi tuotto-odotus.

Osakerahastolla on paras pitkän aikavälin tuotto

Osakerahastot sijoittavat pörssiosakkeisiin ja vaihtoehtoja on sijoittajalla paljon. Realistinen tuotto-odotus on 7-9 prosentin välillä, mutta on hyvä muistaa pitkä sijoitushorisontti, sillä lyhyellä aikavälillä tuotto voi olla selvästi tappiollinen, jos sijoituksen ajoitus epäonnistuu.

Osakerahastoissa vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:

• Aktiivinen vai passiivinen eli indeksirahasto
• Maantieteellinen alue
• Toimiala
• Pienyhtiöt, osinko-osakkeet, arvo-osakkeet, kasvuosakkeet jne.
• Muu strategia

Aktiivinen vai passiivinen rahasto?

Aktiivinen rahasto on perinteinen rahastomalli. Siinä salkunhoitaja valitsee sijoituskohteet rahastoon ja hoitaa rahastoa oman (tai sijoitustiimin) näkemyksen ja strategian mukaisesti. Passiivisen rahasto seuraa indeksiä. Siinä sijoituskohteet ovat samat kuin indeksissä ja samoilla painoilla. Esimerkiksi OMX Helsinki 25 -indeksiä seuraava passiivinen rahasto ostaa samat 25 osaketta salkkuun siten, että indeksin suurimmat osakkeet ovat suurimmat myös rahastossa.

Ei ole suoraa vastausta siihen kumpi on parempi aktiivinen vai passiivinen rahasto. Nyrkkisääntö on, että passiivinen rahasto on pitkässä juoksussa varmempi valinta, koska sen kulut ovat alhaisemmat. Matalien kulujen osuus korostuu, mitä pitempi on sijoitusaika. Alla käymme asiaa läpi tutkimusten valossa.

Pitkällä aikavälillä passiivinen rahasto on parempi

Vertailtaessa Eurooppaan sijoittavia osakerahastoja yhden vuoden aikajänteellä aktiiviset rahasto hävisivät passiiviselle rahastolle 49 prosentin todennäköisyydellä. Siis noin puolet olivat passiivista rahastoa paremmat ja puolet heikommat. Vastaavasti 10 vuoden aikajänteellä 85 prosenttia aktiivisista rahastoista hävisi passiiviselle rahastolle. Pitempi sijoitushorisontti käänsi edun selvästi passiivisen hyväksi.

Suomessa parhaat aktiiviset rahasto ovat pärjänneet hyvin

Sijoittaja.fi on tutkinut suomalaisten osakerahastojen menestystä seitsemän eri mittarin avulla. Viime vuosina aktiiviset rahastot ovat vallanneet vertailun kärkisijat. Paras passiivinen rahasto on Nordnet Indeksirahasto Suomi sijalla 14.. Aktiiviset ovat olleet parempia mm. tuoton ja riskin perusteella. Yksi selittävä tekijä on listautumiset, joihin parhaat aktiiviset rahastot ovat osallistuneet onnistuneesti. Parhailla aktiivisilla rahastoilla sijoitusstrategiana on myös ollut sijoittaminen pienyhtiöihin. Suomessa pienyhtiöt ovat viime vuosina tuottaneet selvästi suuryhtiöitä paremmin.

Lähde Sijoittaja.fi:n rahastovertailu

Rahastojen ongelmat

Rahastot ovat helpoin tapa aloittaa sijoittaminen. Perehtyminen vaatii vähemmän aikaa ja salkunhoitajat huolehtivat osakevalinnat ja hajautuksen sijoittajan puolesta.

Haittapuolena ovat perinteisten aktiivisten rahastojen korkeat kulut sekä rahastovalinta. Usein säästäminen aloitetaan oman kotipankin rahastoilla. Nykypäivänä sijoittajalla on kuitenkin valinnanvapautta ja oman kotipankin rahastojen pitää kestää vertailu kansainvälisiin vaihtoehtoihin.

• Korkeat kulut, kuten merkintä- ja lunastuspalkkio, hallinnointipalkkio, juoksevat kulut.
• Strategiasta vaikea saada selvää
• Tuottovertailua ei löydy
• Salkunhoitaja voi vaihtua
• Riskinottoa ja väärää näkemystä

Rahastoihin liittyy myös riskejä, joita ovat mm. markkinariski, alueellinen/toimialariski, yksittäisten osakkeiden riski (paino esimerkiksi yli 10 % rahastossa), valuuttakurssiriski, yllättävien muuttujien aiheuttamat vaikeasti ennakoitavat riskit ja likviditeettiriski (rahaston muuttaminen rahaksi).

Lue lisää aiheesta:

Kulut syövät tuoton

Alla esimerkki kulujen vaikutuksesta tuottoon. Kahden prosentin kuluero voi tuntua pieneltä, mutta pitkässä juoksussa ero kasvaa merkittäväksi.

Miten valitsen rahaston? 

Mieti, miksi sijoitat, mitä tavoittelet, mikä on riskinsietokykysi ja sijoitusaika? Rahastosijoittamisella voi myös vaikuttaa. Erityisen suosittuja tällä hetkellä ovat vastuulliset rahastot. Jos tämä kiinnostaa, kannattaa rahastovalinta tehdä ESG- ja SRI-rahastoista.

Tutki Sijoittaja.fi:n vertailuista tai selvitä itse, miten rahasto on pärjännyt suhteessa muihin, mutta älä vertaa omenoita päärynöihin. Tällä tarkoitetaan sitä, ettei eurooppalaisiin osakkeisiin sijoittavaa rahastoa kannata verrata USA:laisiin osakkeisiin sijoittavaan rahastoon. Rahastovertailu pitää tehdä verrokkien välillä. Vertaa esimerkiksi aktiivista USA-rahastoa pankin omaan passiiviseen USA-indeksirahastoon. Kun vertailet rahastoja, niin ota riittävän pitkä vertailuaika, tutki tuottoja eri ajanjaksoilla ja vertaa myös riskiä.

Apua rahastojen valintaan?

Sijoittaja.fi:n maksavana jäsenenä saat lukuoikeuden koko sisältöön. Lisäksi saat käyttöösi sijoittajan työkalut osakkeiden ja ETF:ien valintaan, valmiita mallisalkkuja sekä markkinaympäristön.