Minun sijoitustarinani: vaihtoehtoiskustannuksen kautta sijoittajaksi

Lähestyn omaa sijoitusfilosofiaani vaihtoehtoiskustannuksen kautta. Jo pikkupoikana Viitasaarella asuessani saimme siskoni kanssa valita, otammeko 5 markkaa rahaa vai 5 markan irtokarkkipussin äitini kaupasta. Itse päädyin useimmin ensimmäiseen, kun taas siskoni muistini mukaan mutusti karkkinsa hitaasti ihan kuin minua kiusatakseen. Harmituksissani sitten julistin isoon ääneen, kuinka monta pussia karkkia voisinkaan niillä keittiön kaappiin jemmatuilla rahoilla ostaa, jos vain niin tahtoisin. Varhaisen kassani lopullista kohtaloa en enää muista.

Ensimmäiseltä luokalta asti ilta rutiineihini kuului Urheiluruudun katsominen 20:55, jonka jälkeen olikin jo kiire yöunille. Niistä ajoista nukkumaanmenoaikani on pidentynyt välillä tarpeettomankin pitkälle ja mukaan on tullut maailman asioiden tarkastelu ja maailmankulun pohtiminen. Ensimmäisen todellisen sijoitusmaailmakontaktin sain ylioppilaskirjoitusten jälkeen, kun pohdin mitä tekisin lahjaksi saamillani rahoilla.

Elettiin vuotta 2004 ja mielessäni kummitteli uutisissa paljon pyörinyt IT-kuplan puhkeaminen. Kävin jopa pankissa kuuntelemassa esittelyn rahastoihin sijoittamisesta, mutta en uskaltanut tai muistanut tehdä sitä viimeistä päätöstä. Päädyin kuluttamaan saadut rahat ja säästöni asepalveluksen aikana.

Päädyin opiskelemaan taloustieteitä Oulun yliopistoon laskentatoimea, kun en silloin muutakaan keksinyt. Päädyin myös sijoitusalalle sattumalta. Kuulin, että eräässä pankissa tarvittaisiin bäkkäriä kiirellisesti sairastapauksen johdosta. Soitin, kävin haastattelussa ja sain paikan, jossa aloitin pikaisesti. Ensimmäisen neljä kuukautta painoin SELL-nappia asiakkaiden ja varainhoitajien niin käskiessä. Samalla tutustuin kotimaisiin yhtiöihin, heidän liiketoimintaansa ja ennen kaikkea siihen, miten sijoittajat tekevät sijoituspäätöksiänsä.

En aluksi löytänyt logiikkaa heidän päätöksistään, mutta odotin jossain vaiheessa kokemukseni karttuessa ymmärtäväni heidän toimintaansa. Jälkeenpäin voin todeta, etten tule sitä ymmärryksen tasoa koskaan saavuttamaan ja todennäköisesti teen omat sijoituspäätökseni osittain samaa rulettia pelaten.

Työni ohessa ostin muutamia mielenkiintoisia lappuja ja veivasin markkinarulettia vipusertifikaateilla sisäpiirirajoitteiden puitteissa. Kävin pääomiini nähden kohtuullisen syvällä, mutta Metson ostohuhut vetivät sertit takaisin pinnan päälle ja otin omani pois. Totesin leikin saattavan olla pitkässä juoksussa tappiollista ja päätin vaihtaa buy-and-forgettiin, johon tehdään myyntejä vain erittäin vahvojen uskomusten perusteella.

Sijoitussalkku on pikkuhiljaa karttunut kotimaisilla, pohjoismaalaisilla ja yhdysvaltalaisilla osakkeilla sekä yhdellä vielä vahvalla vivulla olevalla sijoitusasunnolla. Uudet osakeostot pyrin perustelemaan saatavalla hajautushyödyllä ja globaaleilla trendeillä. Olen pyrkinyt pelkistämään sijoitusstrategiani mahdollisimman yksinkertaiseksi ja välttämään monimutkaisuuksia.

En ole absolutisti säästämis- tai kulutustottumuksissani. Vietän välillä kohtuullista kulutusjuhlaa. Oma koti on, velkaa on, säästöjä on, muitakin hankintoja on ja on vielä hankkimatta, mutta niillä ei ole kiire.

Kirjoittaja on Tarmo Urpilainen, joka työskentelee SijoittajaPRO Finland Oy:ssä asiakkuuspäällikkönä.