Analyysissa Helsingin pörssin osinko-osakkeet, joista saa tasaista osinkovirtaa läpi vuoden

Osingonjako useammassa erässä on yleistynyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana

Perinteisesti Suomessa yhtiöt ovat maksaneet vuosittaiset osinkonsa könttäsummana yhtiökokouksen jälkeen, ja termi osinkokevät onkin hyvin tuttu suomalaiselle sijoittajalle. Viimeisen kymmenen vuoden aikana myös suomalaisten yhtiöiden keskuudessa on yleistynyt tapa jakaa osinkoja useammin kuin kerran vuodessa. Voittovarojen jakaminen useasti vuodessa on saapunut Suomeen ulkomailta, missä se on ollut toimitapana vakio. Tyypillistä on jakaa osinkoa kaksi kertaa vuodessa tai neljännesvuosittain. Jotkin kansainväliset yhtiöt maksavat osinkoja jopa kuukausittain.

Miksi osinkoja pilkotaan?

Osinkojen pilkkominen on pitkälti kiinni yhtiöiden ja niiden omistajien mieltymyksistä. Mitään selvää hyötyä voitonjaon tiheämmällä jaksottamisella ei ole, minkä takia osingon pilkkominen jakaa mielipiteitä. Osa sijoittajista pitää useammin jaetun osingon aiheuttamasta tasaisesta osinkotuotosta. Toisaalta osingon pilkkominen pienentää yksittäisen osinkoerän suuruutta ja hidastaa osinkojen saamista.

Suomalaisten yhtiöiden keskuudessa on myös yleistynyt ajatus siitä, että osinkoa pilkkomalla voidaan suojautua epävarmassa markkinaympäristössä. Käytännössä yhtiökokouksissa ei vahvisteta perinteiseen tapaan hallituksen osinkoehdotusta, vaan yhtiön hallitus valtuutetaan jakamaan osa osingosta myöhemmin vuoden aikana, mikäli taloudellinen tilanne sen sallii. Tämä käytäntö lisääntyi koronapandemian aikaan.

Useassa erässä osinkoa jakavat Helsingin pörssin osakkeet

Laajassa vertailussa yli 30 useasti vuodessa osinkoa jakavaa osaketta. Näiden osakkeiden avulla on mahdollista rakentaa osinkosalkku, josta saa tasaista osinkovirtaa läpi koko vuoden.

Vuonna 2023 suomalaisista pörssiyhtiöistä 36 jakaa osinkonsa useammassa osassa, ja kahdeksan on valtuuttanut hallituksensa jakamaan ylimääräisen toisen osingon vuoden aikana. Valtaosa yhtiöistä maksaa osinkoja, osa tekee pääomanpalautuksia kun taas pieni osa yhtiöistä jakaa sekä osinkoja että pääomanpalautuksia. Sekä osingot että pääomanpalautukset ovat yhtiön tapoja palauttaa varoja osakkeenomistajille.

Useimmiten pääomanpalautus tehdään yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta, mutta sitä voidaan jakaa myös yhtiön sidotusta omasta pääomasta. Vuodesta 2014 lähtien osinkoja ja pääomanpalautuksia on kohdeltu verotuksessa pääosin samalla tavalla, joten suomalaiselle sijoittajalle ne eivät yleisesti eroa. Pääomanpalautusten verotuksesta voi lukea lisää Verottajan sivuilta tästä.

Suurin osa useassa erässä osinkoa maksavista yhtiöistä jakaa varoja puolivuosittain (alla). Listan yhtiöistä Musti Group ja Enersense jakavat vain pääomanpalautuksia, kun taas kaikki loput jakavat osinkoa. Nesteen vuoden 2023 yhtiökokous hyväksyi ylimääräisen osingon, joka jaettiin ensimmäisen erän yhteydessä. Yhtiökokous myös valtuutti Nesteen hallituksen päättämään myöhemmin vuoden aikana toisesta lisäosingosta, joka niin ikään jaettaisi toisen osinkoerän yhteydessä.

Kvartaaleittain tai tiheämmin osinkoa jakavat yhtiöt

Helsingin pörssin yhtiöistä 7 jakaa kuluvana vuonna osinkoa useammin kuin kahdesti. Tiiviimmin osinkoa Suomessa jakaa Asuntosalkku, joka pilkkoo osinkonsa kuuteen osaan. Yhtiön tilikausi kestää lokakuusta syyskuuhun, minkä takia osingon ensimmäinen erä maksettiin jo viime vuoden joulukuussa.

Neljännesvuosittain osinkoa Suomessa jakavat Kesko, Telia ja Nokia. Aiemmin myös Verkkokauppa.com on jakanut osinkonsa neljässä erässä, mutta tänä vuonna yhtiö päätti olla jakamatta osinkoa tuloksen heikentymisen takia. Citycon ja Purmo Group puolestaan jakavat kvartaalittain pääomanpalautuksia.

Kuluvana vuonna sekä Cityconin että Nokian yhtiökokoukset päättivät, ettei yhtiökokouksen päätöksen pohjalta jaeta varoja. Sen sijaan yhtiökokoukset valtuuttivat Cityconin ja Nokian hallitukset jakamaan varoja oman harkitansa mukaan – Citycon pääomanpalautuksia enintään 0,50 € ja Nokia osinkoa enintään 0,12 €.

Voitonjaon frekvenssin osalta niin sanotusti poikkeustapauksia ovat Capman ja United Bankers. Capman jakaa osinkoa kahdesti vuodessa, mutta yhtiö maksaa osinkoerien yhteydessä pääomanpalautusta omistajilleen. Myös United Bankers maksaa sekä osinkoa että pääomanpalautusta. Sijoitusalan konserni on kuitenkin nähnyt parhaaksi jakaa osingon erikseen keväällä, ja pääomanpalautuksen toisessa erässä syksyllä.

Tokmanni, Norrhydro Group, Innofactor, Aspo, Boreo, Nokian Renkaat, Loihde sekä Fodelia jakavat pääsääntöisesti varojaan vain vuosittain, mutta tänä vuonna niiden yhtiökokoukset ovat valtuuttaneet yhtiöiden hallitukset päättämään toisesta osinko- tai pääomanpalautuserästä.

Vertailussa osakkeiden osingonmaksukyvyt

Helsingin pörssin useammin kuin kerran vuodessa osinkoa jakavista yhtiöistä 34 löytyy Sijoittaja.fi:n Osaketyökalusta. Työkalun osinkopisteitä tarkastellessa huomaa selvästi, ettei osingonjakofrekvenssillä ole suoraa korrelaatiota yhtiön osinkopisteisiin. Osinkopisteet lasketaan osingon kasvun ja vakauden sekä osinkotuottoprosentin avulla.

Vertailumme osakkeista kuusi osaketta saa täydet kymmenen osinkopistettä. Vastaavasti kuusi osaketta saa osinkopisteytyksessä kolme pistettä. Kaikkien muiden osakkeiden pisteet putoavat melko tasaisesti 9-4 pisteen välille.

Alla ovat vertailun osakkeet, jotka saavat parhaat pisteet osingon vakaudesta ja kasvusta. Joukossa on Harvia, joka saa osingon vakaudesta ja kasvusta täyden kympin. Harvia on listautumisensa jälkeen kasvattanut osinkoaan tasaisesti vuosi vuodelta, vaikka yhtiö on kärsinyt viimeisen vuoden aikana Ukrainan sodan suorista ja epäsuorista vaikutuksista, sekä sauna- ja spa-tuotteiden kysynnän laskusta.

Osinkotuottoprosentit

Vertailun yhtiöt erottuvat pääsääntöisesti edukseen osinkotuottoprosenttia tarkastellessa. Kaksikymmentäkaksi yhtiötä kolmestakymmenestäkolmesta omaa keskimääräistä paremman (yli 3,5 %) osinkotuottoprosentin.

Järjestettäessä listan yhtiöt osinkotuottoprosentin mukaan paremmuusjärjestykseen saadaan viiden kärkeen Capman, Citycon, Fortum, Telia ja Nokian Renkaat. Neljästä jälkimmäisestä yhtiöstä yksikään ei ole kasvattanut osinkoa viimeisen parin vuoden aikana. Vastaavasti yhtiöiden kurssit ovat viimeisen vuoden aikana olleet selvästi laskevassa trendissä, mikä selittää korkeaa osinkotuottoprosenttia (osakekohtainen osinko / osakkeen hinta).

Osingonmaksukyky

Mitä tulee useassa erässä osinkoa maksavien yhtiöiden osingonmaksukykyyn, näyttää se useamman osakkeen osalta hyvältä. Kemiraa ja Fortumia lukuun ottamatta analyytikot uskovat yhtiöiden kannattavuuden paranevan seuraavan reilun vuoden kuluessa. Kemira ja Fortumin tuloskunto ja tase ovat kuitenkin niin vahvat, että sijoittaja voi luottaa, että molemmat jakavat myös tulevina vuosina kohtuullista osinkoa.

Pidemmällä aikavälillä analyytikot ennustavat myös Nokian, YIT:n, UPM:n, Keskon, Capmanin, Harvian ja Wulffin kannattavuuden heikentyvän. Näiden yhtiöiden seuraavan kolmen vuoden vuosittaiset EPS:n kasvuennusteet ovat negatiiviset. Analyytikoiden ennusteet ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia. Tästä joukosta YIT:n osinkoon liittyy epävarmuutta yhtiön annettua tulosvaroituksen. UPM on myös antanut tulosvaroituksen, mutta kykenee vahvan taseensa ansiosta hyvään osinkoon.

Muita vertailun yhtiöitä, joiden osingot eivät ole varmalla pohjalla ovat Nokian Renkaat ja Kamux. Nokian Renkaat ova muutaman vuoden hankalassa raossa, kun Venäjän tehtaat on myyty ja uusi rengastehdas Romaniaan on vielä rakennusvaiheessa. Kamux vastaavasti kärsii vaihtoautojen korkeista hankintahinnoista ja heikentyneestä kysynnästä. Osinko voi olla liipasimella, jos yhtiö haluaa varmistaa kasvua.

Vertaile osinkoyhtiöitä Osaketyökalussa

Vertaile osakkeita pisteytyksen, tuottojen ja tärkeimpien tunnuslukujen perusteella. Osaketyökalu auttaa myös arvioitaessa osingonmaksukykyä.