Korot jatkavat nousua, mutta osakesijoittajan näkökulmasta väärästä syystä

Korot ovat jälleen kääntyneet nousuun

USA:n 10-vuotinen korko kävi heinäkuun puolivälissä 3,7 prosentissa, mutta on ollut sen jälkeen nousussa. Fedin tuore kokous kiihdytti korkojen nousua. USA:n 10-vuotinen korko on nyt 4,57 prosenttia ja 2-vuotinen 5,06 prosenttia.

Samoin korot ovat jatkaneet nousuaan Euroopassa. Suomen valtion 10-vuotinen on tämän syklin huipuissa 3,5 prosentissa ja Saksan 10-vuotinen 2,9 prosentissa. Euroopassa korkohuiput nähtiin maaliskuussa, mutta nämä tasot lähestyvät nyt uhkaavasti.

Kuvan lähde Tradingeconomics

Mistä korkojen nousu johtuu?

Pitkät korot nousevat tyypillisesti vahvistuneista talouskasvunäkymistä tai inflaatio-odotuksista johtuen. USA:n keskuspankki Fed nosti syyskuun kokouksessa talouskasvuennustetta, mutta Conference Boardin ennakoivat indikaattorit ennustavat taantumaa. Samoin ostopäällikköindeksit ovat taantumalukemissa USA:ssa ja Euroopassa. Talouskasvuodotukset eivät siten ole selittävä tekijä korkojen nousulle.

Inflaatio on ollut laskusuunnassa jo yli vuoden ajan. Elokuussa nähtiin kuitenkin käänne, kun inflaatio nousi 3,7 prosenttiin 3,2 prosentista. Nousu johtui pääosin energian hinnasta. Seuratumpi ydininflaatio laski 4,2 prosenttiin. Syyskuun aikana muun muassa öljyn hinta on jatkanut nousua. Inflaatiokomponentilla on siten jonkinlainen selitysaste korkojen nousussa.

Oikea syy korkojen nousuun

Tuoretta korkojen nousua selittää kuitenkin nyt kaksi tärkeää tekijää, jotka eivät ole osakesijoittajan näkökulmasta hyviä. Yksinkertaisesti valtionlainoja on tullut markkinoille enemmän kuin markkinoilla on halukkaita ostajia. Markkinoilla on ostajan markkinat ja siksi valtionlainojen korot nousevat.

Koska tarjontaa on paljon, sijoittajat vaativat valtionlainoista korkeampaa tuottoa. Aiemmin valtionlainamarkkinoilla keskuspankit olivat netto-ostajia, nyt keskuspankit ovat nettomyyjiä. Tämän lisäksi valtiot ovat laskeneet markkinoille lisää velkakirjoja. Valtiontaloudet kärsivät korkeista koroista ja alijäämäisistä talouksista. Tämä vaje pitää kattaa jotenkin ja ratkaisu on lisävelanotto.

Riskinä on, että velkakirjojen lisäliikkellelasku markkinoille aiheuttaa noidankehän, jossa korot vain jatkavat nousussa sijoittajien vaatiessa koko ajan korkeampaa tuottoa.

Tätä ongelmaa ei ole ollut länsimaissa kymmeniin vuosiin, joten tilanne on uusi päättäjille ja keskuspankeille. Euroopassa olemme saaneet tästä ongelmasta maistiaisia velkakriisien aikaan, mutta silloin korkojen nousu kosketti Kreikkaa ja eteläisiä Euroopan valtioita.

Korkojen nousu on näkynyt osakkeissa

Jos sijoittajat vaativat korkeampaa tuottoa ”riskittömistä” valtionlainoista, vaativat he sitä myös osakkeista. Teorian mukaan tuottovaateen nousun pitäisi näkyä eniten korkean arvostustason osakkeissa. Katsotaan, miten on käynyt?

Käytännössä juuri tämä on tapahtunut osakemarkkinoille. S&P 500 ja Nasdaq 100 -indekseillä on ollut ankea syyskuu, eikä markkina ole ollut yhtään positiivisempi Helsingin pörssissä.

Sijoittajan näkökulma – keskuspankkein siirryttävä elvyttävän politiikkaan nopeasti

Osakekursseissa on lähes täydellinen negatiivinen korrelaatio viime aikoina suhteessa valtionlainojen korkoihin. Ennakoimme tässä elokuun alun analyysissa, että S&P 500 -indeksi laskee syksyn aikana 5-10 % ennen positiivista käännettä. Tämä ennuste toteutui, mutta osakkeet tarvitsevat positiiviseen pysyvään käänteeseen avuksi myös korkoja. Korkojen nousun pitää pysähtyä tai mieluummin korkojen kääntyä laskuun, jotta osakkeet saavat jälleen tuulta purjeisiinsa.

Heinäkuussa kirjoitimme, ettei keskuspankkien pitäisi enää nostaa korkoja, sillä riskinä on pörssiromahdus. Viime aikojen korkojen nousu ja sitä seurannut osakkeiden alamäki vahvistaa riskin todelliseksi. Pidämme edelleen keskuspankkeja osakemarkkinoiden suurimpana riskinä.

Keskuspankkien retoriikan pitäisi muuttua nopeasti, sillä kohta laivan kääntäminen on myöhäistä. Ohjauskorkojen laskut pitäisi ottaa suunnitelmaan ja valtionlainojen nettomyynnit lopettaa.