EKP nosti ohjauskorkoa viimeisen kerran tälle koronnostosyklille EKP yllätti markkinat 0,25 prosenttiyksikön koronnostolla. Tunnelmat vaihtuivat kuitenkin positiivisiksi, kun keskuspankin viesti oli, että kyseessä oli mahdollisesti viimeinen koronnosto tässä syklissä. Timo Heikkilä 14.9.2023 EKP markkinaympäristö osakkeet EKP yllätti markkinat 0,25 prosenttiyksikön koronnostolla. Tunnelmat vaihtuivat kuitenkin positiivisiksi, kun keskuspankin viesti oli, että kyseessä oli mahdollisesti viimeinen koronnosto tässä syklissä. EKP nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä Ekonomistit odottivat, että EKP pitää ohjauskoron 4,25 prosentissa. Toisin kuitenkin kävi, sillä EKP:n mielestä inflaatio on edelleen liian korkea ja neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 %-yksikköä siten, että perusrahoitusoperaatioiden korko on tasolla 4,50 prosenttia, talletuskorko 4,00 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia. EKP:n mukaan ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, joka tarpeeksi pitkään ylläpidettynä edistää merkittävästi inflaation palautumista tavoitetasolle. Ennen syyskuun päätöstä EKP oli nostanut ohjauskorkoa yhdeksän kertaa tasolle 4,25 prosenttia. Koronnostot alkoivat heinäkuussa 2022 ja nyt kymmenes kerta jäänee viimeiseksi koronnostoksi. EKP julkaisi myös ennusteet, joiden mukaan euroalueen keskimääräinen inflaatio on 5,6 % vuonna 2023, 3,2 % vuonna 2024 ja 2,1 % vuonna 2025. Inflaatiota tarkistettiin ylöspäin vuosille 2023 ja 2024 ja alaspäin vuodelle 2025. Lukema vuosille 2023 ja 2024 heijastelee pääasiassa korkeampaa energian hintaa. Taustalla olevat hintapaineet ovat edelleen korkeita, vaikka useimmat indikaattorit ovat alkaneet hellittää. EKP:n asiantuntijat tarkistivat hieman ennustettua pohjainflaatiota (ilman energiaa ja ruokaa) alaspäin, keskimäärin 5,1 prosenttiin vuonna 2023, 2,9 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,2 prosenttiin vuonna 2025. Markkinareaktio oli positiivinen Valtiolainojen korot lähtivät heti korkopäätöksen jälkeen laskuun. Saksan kymmenvuotisen valtiolainojen korot olivat noin 5,5 korkopisteen laskussa ja kahden vuoden valtiolainojen korot olivat noin 3,3 korkopisteen laskussa. Italian kymmenvuotisten valtiolainojen korot olivat noin 7,5 korkopisteen laskussa ja kahden vuoden korot olivat noin 4,4 korkopisteen laskussa. EKP:n koronnosto oli negatiivinen yllätys, mutta pitkän aikavälin inflaatioennusteiden lasku ja viittaus siihen, että kyseessä oli viimeinen koronnosto, positiivista. EKP:n koronnosto tuntuu silti erikoiselta tilanteessa, jossa euroalueen talous on supistumassa ennakoivien talousindikaattoreiden perusteella. Teollisuussektorin yritykset ovat kertoneet heikentyneestä kysynnästä ja laskeneista hinnoista. Lisäksi korkeat korot ovat yksi tekijä, joka pitää inflaatiota korkealla. Nousseisiin energianhintoihin EKP:n koronnostot eivät myöskään pure, sillä hinnannousun takana on Saudi-Arabian ja Venäjän tuotannonleikkaukset kysynnän hiipuessa. Osakemarkkinat ottivat EKP:n viestin positiivisesti vastaan. Helsingissäkin osakkeet olivat vihdoin nousussa. EKP markkinaympäristö osakkeet
EKP nosti ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä Ekonomistit odottivat, että EKP pitää ohjauskoron 4,25 prosentissa. Toisin kuitenkin kävi, sillä EKP:n mielestä inflaatio on edelleen liian korkea ja neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 %-yksikköä siten, että perusrahoitusoperaatioiden korko on tasolla 4,50 prosenttia, talletuskorko 4,00 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 4,75 prosenttia. EKP:n mukaan ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, joka tarpeeksi pitkään ylläpidettynä edistää merkittävästi inflaation palautumista tavoitetasolle. Ennen syyskuun päätöstä EKP oli nostanut ohjauskorkoa yhdeksän kertaa tasolle 4,25 prosenttia. Koronnostot alkoivat heinäkuussa 2022 ja nyt kymmenes kerta jäänee viimeiseksi koronnostoksi. EKP julkaisi myös ennusteet, joiden mukaan euroalueen keskimääräinen inflaatio on 5,6 % vuonna 2023, 3,2 % vuonna 2024 ja 2,1 % vuonna 2025. Inflaatiota tarkistettiin ylöspäin vuosille 2023 ja 2024 ja alaspäin vuodelle 2025. Lukema vuosille 2023 ja 2024 heijastelee pääasiassa korkeampaa energian hintaa. Taustalla olevat hintapaineet ovat edelleen korkeita, vaikka useimmat indikaattorit ovat alkaneet hellittää. EKP:n asiantuntijat tarkistivat hieman ennustettua pohjainflaatiota (ilman energiaa ja ruokaa) alaspäin, keskimäärin 5,1 prosenttiin vuonna 2023, 2,9 prosenttiin vuonna 2024 ja 2,2 prosenttiin vuonna 2025. Markkinareaktio oli positiivinen Valtiolainojen korot lähtivät heti korkopäätöksen jälkeen laskuun. Saksan kymmenvuotisen valtiolainojen korot olivat noin 5,5 korkopisteen laskussa ja kahden vuoden valtiolainojen korot olivat noin 3,3 korkopisteen laskussa. Italian kymmenvuotisten valtiolainojen korot olivat noin 7,5 korkopisteen laskussa ja kahden vuoden korot olivat noin 4,4 korkopisteen laskussa. EKP:n koronnosto oli negatiivinen yllätys, mutta pitkän aikavälin inflaatioennusteiden lasku ja viittaus siihen, että kyseessä oli viimeinen koronnosto, positiivista. EKP:n koronnosto tuntuu silti erikoiselta tilanteessa, jossa euroalueen talous on supistumassa ennakoivien talousindikaattoreiden perusteella. Teollisuussektorin yritykset ovat kertoneet heikentyneestä kysynnästä ja laskeneista hinnoista. Lisäksi korkeat korot ovat yksi tekijä, joka pitää inflaatiota korkealla. Nousseisiin energianhintoihin EKP:n koronnostot eivät myöskään pure, sillä hinnannousun takana on Saudi-Arabian ja Venäjän tuotannonleikkaukset kysynnän hiipuessa. Osakemarkkinat ottivat EKP:n viestin positiivisesti vastaan. Helsingissäkin osakkeet olivat vihdoin nousussa. EKP markkinaympäristö osakkeet