Ei ole olemassa verottomia osinkoja – verojuristi selättää yleisimmät veromyytit

Sijoitusmaailman myytit

Tieteen termipankin määritelmän mukaan myytti on totena pidetty kertomus tai uskomus, joka ei pidä paikkaansa. Myyttejä syntyy joka alalla ja lähes joka asiasta – jopa sijoitusmaailmassa. Viimeaikoina myös media on tarttunut joihinkin verotukseen liittyviin myytteihin, ja näin väärät uskomukset leviävät yhä pidemmälle ihmisten keskuudessa.

Päätimmekin katkaista siivet turhilta tornihuhuilta, ja keräsimme yhteen yleisimmät veromyytit. Saimme apua lakitoimisto BOWA Legalin verojuristi Paula Bockilta, ja kävimme hänen kanssaan läpi useimmin kuullut harhaluulot. Voiko holdingyhtiöstä nostaa osinkoja verottomasti? Entä voiko sijoitusyhtiön perustamalla välttää perintöverot?

Harhaluuloja oikoo verojuristi Paula Bock

Myytti: ”Yrittäjän kannattaa palkan sijaan nostaa verottomia osinkoja”

Ensinnäkin ei ole olemassa sellaista asiaa kuin verottomat osingot. Kun puhutaan listaamattoman yhtiön osingonjaosta, tulee muistaa, että yhtiö maksaa aina ensin tuloveroa tuloksestaan. Tällä hetkellä yhteisövero on 20 %. Osinkoja voi nostaa vasta verotetusta tuloksesta. Näin ollen tuosta osingosta on jo käytännössä maksettu valtiolle 20 %:n vero. Tämän jälkeen osakas voi nostaa listaamattomasta yhtiöstä ns. halpaa osinkoa sen määrän, mikä vastaa 8 % tuotto-odotusta osakeomistuksen matemaattiselle arvolle. Osingon suuruus voi kuitenkin olla enintään 150 000 euroa. Tästä ”8 % osingosta” verovapaata on 75 % ja pääomatuloa 25 %. Eli neljäsosasta (= 2 %) osinkoa maksetaan normaalisti pääomatulovero, joka on 30 tai 34 %.

Toisekseen osinkoja ei välttämättä kannata suosia yli palkan. Koska yritys maksaa tuloksestaan yhteisöveroa ja palkkakulut ovat elinkeinotuloverolain mukaan vähennettävä meno yhtiön tulosta laskettaessa, on yrittäjäosakkaan yleensä aina kannattavaa nostaa myös palkkaa. Ainoa tilanne, jolloin palkkaa ei välttämättä kannata nostaa, on, jos yrittäjäosakas työskentelee myös muualla ja saa ansiotuloja toiselta työnantajalta. Karkea sääntö ”palkka vs. osinko”-kysymyksessä on, että palkkaa kannattaa nostaa aina siihen saakka, kunnes osakkaan oma veroprosentti on samalla tasolla kuin yhteisövero ja laskennallinen osinkovero. Yleensä tämä on noin 27 %.

Myytti: ”Yrittäjä voi perustaa holding-yhtiön, siirtää sinne verottomasti osakkeensa, ja nostaa sitten osinkoja ilman veroseuraamuksia”

Ei voi. Osakkeiden tai muiden omistusten luovutus holding- tai sijoitusyhtiöön on pääsääntöisesti sekä luovutusvoittoverotuksen realisoiva että varainsiirtoveron alainen luovutus.

Poikkeus edellä mainittuun on EU:n direktiivitasolta (2009/133/EY) tuleva veroneutraali yritysjärjestely, jonka tarkoituksena on poistaa yritysjärjestelyiden esteitä. Yritysjärjestelydirektiivin myötä Suomen elinkeinoverolakiin (Laki elinkeinotulon verottamisesta, 360/1968 ”EVL”) 52-52i § on säädetty niistä poikkeustilanteista, joissa yritysjärjestely ei synnytä välittömiä veroseuraamuksia. Yksi näistä järjestelyistä on osakevaihto. Osakevaihdon edellytykset on kirjattu EVL 52 f §:ään. Osakevaihto voi olla veroneutraali eli ns. verovapaa, jos edellytykset täyttyvät. Osakevaihdon edellytyksiä ovat mm.

• Hankkiva yhtiö hankkii määräysvallan (äänivalta) kohdeyhtiöstä ja antaa vastikkeeksi omia osakkeitaan.
• Enintään 10 % annettujen osakkeiden nimellisarvosta, tai nimellisarvon puuttuessa osakkeita vastaavasta osuudesta maksettua osakepääomaa, voidaan maksaa rahana tai rahavastikkeena. Jos määrä ylittyy, osakevaihtoa koskevaa poikkeusta ei voida soveltaa. Käytännössä useimmiten rahaa ei käytetä vastikkeena lainkaan.

Myytti veroneutraaleista osingoista voi olla seurausta väärinymmärretystä listaamattomien yhtiöiden välisestä osingonjaosta. Listaamattomien yhtiöiden osalta osinkoja siis koskee poikkeus, jonka nojalla osingosta ei makseta tuloveroa vastaanottavan yhtiön toimesta, jos osingonmaksaja on toinen listaamaton yhtiö. Osinkoja ei kuitenkaan voi siirtää minne tahansa, vaan niiden maksamisen tulee perustua osakeomistukseen. Listaamattomien yhtiöiden välillä maksetun osingon verovapaus voidaan sen sijaan sivuuttaa, jos osinkojen maksaminen yhtiölle perustuu omistavan osakkaan työpanokseen.

Myytti: ”Sijoitusasunnot kannattaa siirtää holding-yhtiöön”

Tässä myytissä on palanen totuutta, sillä asunnon yhtiöittämisestä voi olla hyötyä. Pääsääntöisesti yhtiöittäminen kannattaa kuitenkin aloittaa jo ennen asuntojen hankkimista. Olemassa olevia asuntoja ei sen sijaan kannata yleensä siirtää yhtiöön.

Yhtiöittämisessä on tärkeää muistaa, että yhtiö saa aina heikommin ja huonommilla ehdoilla lainaa, eli vivuttaminen asunnoilla on hankalampaa yhtiön kautta. Pääsääntöisesti laina-aika on yhtiölle lyhyempi ja marginaali korkeampi kuin yksityishenkilöille. Pitää myös muistaa, ettei yhtiö voi antaa asuntoa osakkaan ottaman lainan vakuudeksi! Asuntosijoittaminen yhtiön kautta voi siten olla järkevää vasta, kun kasassa on riittävästi alkupääomaa asuntojen hankintaan.

Verotuksellisesti yhtiöittäminen on kannattavaa, kun tulot asuntosijoitustoiminnasta ovat yli 30 000 euro per vuosi. Yhtiö saa toiminnassaan vähentää kuluja yleensä hieman laajemmin kuin yksityishenkilö. Kuitenkin pääasiassa suurin osa kuluista on vähennyskelpoisia myös yksityishenkilön tulonhankkimismenoina. Yhtiön ylläpitämisestä aiheutuu myös kuluja, jotka tulee voida kattaa vuokratuloilla. Jos pelkät yhtiön kulut ovat enemmän kuin säästö veroissa, tulos ei ole toivottu.

Mitä tulee olemassa olevan asunnon yhtiöittämiseen, on luovutus luovuttajalla luovutusvoittoverotuksen realisoiva tapahtuma. Näin ollen, jos asunto on ostettu halvalla ja sen käypä arvo on noussut merkittävästi, tulee luovutuksesta henkilökohtaisesti maksettavaksi myyntivoittoa. Lisäksi yhtiö eli ostaja maksaa siirrosta aina varainsiirtoveron. Yhtiön saamia tuloja voi sijoittaa edelleen, mutta on syytä muistaa, että sijoitusomaisuuden ostaminen ei ole tuloksesta vähennyskelpoinen meno. Ostot kirjataan taseen puolelle, minkä vuoksi yhtiön asunnon ostamiseen käyttämä rahamäärä ei ole sen vuoden vähennyskelpoinen meno.

Vaikka olemassa olevien asuntojen yhtiöittäminen on pääsääntöisesti epäkannattavaa, voi nykyinen asuntomarkkinoiden laskeva trendi tarjota siihen suotuisamman mahdollisuuden. Jos asuntojen hankinta on tapahtunut kalliimmalla, ja arvo on vallitsevan markkinatilanteen vuoksi laskenut, voi asunnon luovutuksesta realisoitua henkilökohtainen tappio. Henkilöverotuksessa tappiot ovat vähennyskelpoisia 10 vuotta, minkä vuoksi ne kannattaa vahvistaa verotuksessa. Siirrosta maksetaan silti varainsiirtovero. Se on eränä kuitenkin niin pieni, että yleensä tuleva verotehokkuus kattaa varainsiirtoveromenot jo heti seuraavana tai sitä seuraavana vuonna. Tämäkin riippuu toki asunnon hinnasta.

Myytti: ”Perustamalla sijoitusyhtiön välttää perintöverot”

Tähän myyttiin on selkeä vastaus – ei. Myös yhtiöiden osakkeet ovat perintöverotettava omaisuuserä, kun kuolet.

Perintöverotusta voi kuitenkin suunnitella esimerkiksi perheyhtiön avulla. Perintöverosuunnittelu kannattaa aloittaa heti, sillä mitä aikaisemmin suunnittelun aloittaa, sitä tehokkaammaksi sen voi saada.

Esimerkiksi lapset voi ottaa yhtiöön mukaan jo alaikäisinä.

Tässä tulee kuitenkin huomioida lasten iät siinä määrin, että alaikäinen ei voi äänestää yhtiökokouksessa. Myöskään vanhempi ei voi käyttää yhteisessä yhtiössä lapsen äänioikeutta. Lisäksi tulee huomioida osingonjako sekä yhtiöjärjestykseen otetut poikkeukselliset tulonjakomääräykset, jotka voivat johtaa esim. ansiotuloverotukseen.

Myytti: ”Osakeyhtiöstä voi tehdä yksityisnostoja, kuten henkilöyhtiöstä”

Osakeyhtiöistä ei kategorisesti voi missään nimessä tehdä yksityisnostoja. Yksityisnostot ovat mahdollisia vain henkilöyhtiöissä, joissa yhtiömies tai elinkeinonharjoittaja ovat vastuussa yhtiön vastuista kuin omistaan.

Osakeyhtiöstä voidaan nostaa vain palkkaa, osinkoa tai osakaslainaa. Yhtiöön sijoitettuja varoja voidaan toki jakaa lisäksi ulos, mikäli jakamisen edellytykset täyttyvät.

Myytti: ”Osakeyhtiö voi takaisinostaa osakkaan osakkeet palkan tai osingon sijasta”

Tämän kaltaisessa omien osakkeiden takaisinostossa on kyse hankinnasta, joka on eri asia kuin lunastus. Hankkimisessa yhtiö tekee ostotarjouksen, kun taas lunastuksessa osakas on velvollinen luovuttamaan osakkeet. Yhtiö voi kuitenkin hankkia omia osakkeitaan vain, jos laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Asiasta määrätään sekä osakeyhtiölaissa (15 luku) että tuloverolaissa. On syytä huomata, että näiden välillä on eroja. Osakkeiden hankkiminen on OYL 13 luvun mukainen varojen jako.

Pääsääntö osakkeiden hankinnassa on se, että hankinta tulee tehdä yhtiön vapaalla omalla pääomalla, eikä se saa aiheuttaa maksukyvyttömyyttä. Hankinta voidaan tehdä suunnatusti yhdelle osakkaalle vain poikkeustilanteissa. Mikäli yhtiö ei lunasta kaikkia osakkaan osakkeita, verotetaan tätä usein peiteltynä osinkona. Omien osakkeiden hankinta ei siis jätä mahdollisuutta kikkailla verojen kanssa. Arvio lunastamisesta tuleekin tehdä aina asiantuntijan toimesta.

Tarvitsetko apua yritysjärjestelyssä tai yrityksen perustamisessa?

Yrityksen perustaminen tai yritysjärjestelyn toteuttaminen voi aiheuttaa ylimääräistä päänvaivaa. Mikäli tilanne tuntuu itsestä epämieluisalta, voi olla järkevää kääntyä ammattilaisten puoleen, jotta juridiset haasteet selviävät jouhevasti.

BOWA Legal tarjoaa kaikille maksuttoman aloitustapaamisen, jossa he kartoittavat mahdollisuutensa auttaa juridisten ongelmien kanssa. Yksityishenkilönä voit varata kartoituksen alla olevasta linkistä:

Tehty kaupallisessa yhteistyössä BOWA Legal Oy:n kanssa.