Löydä parhaat osakkeet – Suomalaisten osakkeiden valintatyökalu pisteyttää ne puolestasi Osakkeiden valinnassa kvantitatiiviset eli tunnuslukuperusteiset menetelmät ovat osoittaneet hyvyytensä. Sijoittajan kannattaa hyödyntää kvantitatiivisia menetelmiä, mutta tämä voi olla vaivalloista ja edellyttää laajaa aineistoa tai työkaluja. Kehittämämme Suomalaisten osakkeiden valintatyökalu pisteyttää osakkeet parasta sijoitustutkimustietoa hyödyntäen. Timo Heikkilä 29.8.2016 osakestrategiat osakkeet suomalaisten osakkeiden valintatyökalu Osakkeiden valinnassa kvantitatiiviset eli tunnuslukuperusteiset menetelmät ovat osoittaneet hyvyytensä. Sijoittajan kannattaa hyödyntää kvantitatiivisia menetelmiä, mutta tämä voi olla vaivalloista ja edellyttää laajaa aineistoa tai työkaluja. Kehittämämme Suomalaisten osakkeiden valintatyökalu pisteyttää osakkeet parasta sijoitustutkimustietoa hyödyntäen. Näin pisteytämme osakkeet Suomalaisten osakkeiden valintatyökalun pisteet pohjautuvat maailman johtavan sijoitustutkimuksen löydöksiin erilaisten ilmiöiden ja strategioiden hyödyntämiseksi tulevien tuottojen ennustamisessa sekä Sijoittaja.fi:n omaan pitkäaikaiseen kehitystyöhön. Työkalu on helppokäyttöinen, sillä parhaat pisteet saaneet osakkeet, ovat työkalun kärjessä ja pisteytyksen perusteella houkuttelevimpia sijoituskohteita. Parhaat pisteet saaneilla osakkeilla on saanut ylituottoa Olemme seuranneet systemaattisesti parhaat pisteet saaneiden osakkeiden tuottokehitystä. TOP5-, TOP10- ja TOP15-osakkeet ovat tuottaneet markkinaindeksiä paremmin. (Tuotot ovat kokonaistuottoja) Kokonaispisteiden muodostuminen Kokonaispisteet muodostuvat kahdeksan ominaisuuden perusteella: Kurssikehitys Kurssiherkkyys Laadukkuus Kokonaisriski Tulosmomentti ja odotukset Tulosarvostus Tasearvostus Osinkoarvostus Kokonaispisteet ovat näiden ominaisuuksien painotettu keskiarvo, joka on indeksoitu siten, että 100 on paras mahdollinen pistelukema. Huippupisteet saavalla yhtiöllä on siten houkutteleva arvostus, vahva tase, nouseva tuloskehitys ja riski on matala. Harvoin osake saa joka osa-alueesta kiitettävät pisteet. Markkinat ovat sen verran tehokkaat, että yhtiöt, jotka tekevät kasvavaa tulosta ja ovat matalariskisiä, ovat arvostusluvuilla mitattuna keskimääräistä kalliimpia. Kurssikehitys: (Lyhyen aikavälin trendi + Pitkän aikavälin potentiaali) Kertoo osakkeen lyhyen aikavälin (3 – 6 kuukautta) trendistä, jossa hyödynnetään momentum-ilmiötä. Sen mukaan lyhyen aikavälin voittajaosakkeiden on tapana nousta ja heikoiten kehittyneiden laskea edelleen myös seuraavina lähikuukausina. Sitä suurempi pistemäärä, mitä voimakkaampi nousutrendi. Pitkällä aikavälillä osakkeiden hintojen on havaittu hakeutuvan kohti keskiarvotrendiä. Tutkimuksissa on löydetty, että markkinat rankaisevat liikaa heikosti kehittyneitä (aliarvostettuja) osakkeita ja palkitsevat liikaa hyvin kehittyneitä (yliarvostettuja). Sitä parempi pistemäärä, mitä enemmän nousuvaraa suhteessa historiallisiin tasoihin. Kurssiherkkyys: (Kurssivaihtelu + Korjattu beeta-kerroin) Mittaa osakkeen kurssivaihtelun (painotettu volatiliteetti) suuruutta ja sen muutoksia. Mitä pienempi vaihtelu, sen paremmat pisteet. Kertoo osakekurssin muutoksen voimakkuudesta verrattuna keskimääräiseen muutokseen Helsingin pörssissä. Sitä paremmat pisteet, mitä vähemmän kurssi liikkuu suhteessa Helsingin pörssiin. Laatu: (Nettovelkaantuneisuus-% + Kannattavuuden vakaus) Nettovelkaantuneisuusaste = korolliset velat miinus likvidit varat jaettuna omalla pääomalla. Mitä velattomampi / varakkaampi yhtiö, sitä paremmat pisteet. Mittaa yhtiön kannattavuuden vaihtelua. Mitä vakaampi tulos suhteessa liikevaihtoon, sitä paremmat pisteet. Kokonaisriski: (Laatu ja Kurssiherkkyys) Kertoo yhtiön tuloksen vakaudesta ja taseriskistä. Mitä vakaampi tuloksentekokyky ja vakavaraisempi tase, sitä paremmat pisteet. Kertoo osakekurssin vaihteluherkkyydestä. Sitä suurempi pistemäärä, mitä vakaampi kurssikehitys. Kurssiherkkyys ei huomioi vähäisestä kaupankäynnistä johtuvaa likviditeettiriskiä. Tulosmomentti ja odotukset: (Markkinoiden odotukset + Kannattavuustrendi) Mittaa analyytikoiden ennustemomentin kehitystä sekä analyytikkojen suositusten muutosta suhteessa osakkeen hinnan muutokseen. Analyytikoiden konsensussuositus (esim. ”osta” tai ”myy”) ei yleensä pysty ennustamaan tulevaa kurssikehitystä. Tärkeämpää on havaita muutostrendi ennen kuin konsensus- ja markkinaodotukset (ja sitä myöten kurssitaso!) ovat nousseet uudelle tasolle. Pohjautuu laajaan tutkimukseen analyytikoiden ennusteiden hyväksikäytöstä sijoitustoiminnassa. Mitä suuremmat pisteet, sen parempi. Mittaa suhteellisen kannattavuuden kehitystrendiä. Mitä parempi trendi, sen suuremmat pisteet. Tulosarvostus: (Tulostuotto + Takaisinmaksuaika) Mittaa yhtiön tuloksen ja osakkeen hinnan välistä suhdetta. Huomioi sekä historiallisen tulostason, että lähiajan realistiset kasvuodotukset. Mitä suurempi tulostuotto, sitä korkeammat pisteet. Kuvaa yhtiön nettovelattoman yritysarvon (Enterprise value, EV = Markkina-arvo lisättynä korollisilla nettoveloilla) suhdetta tulokseen. EV ei huomioi ennakkomaksuja, mikä saattaa tietyissä yhtiöissä vääristää tilannetta. Tunnusluku kertoo kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaisi nettovelattoman arvonsa takaisin nykyisellä tulostasolla. Mitä suuremmat pisteet, sitä lyhyempi takaisinmaksuaika. Tasearvostus: (Hinta per tasearvo + Nettokassan osuus hinnasta) Mittaa hinnan ja kirjanpidon mukaisen tase-arvon välistä suhdetta. Mitä edullisempi hinta suhteessa tase-arvoon, sen korkeammat pisteet. Mittaa yhtiön nettokassan (=likvidit rahavarat miinus korolliset velat) osuutta yhtiön markkina-arvosta. Mitä korkeampi nettokassan osuus markkina-arvosta, sen korkeammat pisteet. Osinkoarvostus: (Osinkotuotto + Osingon vakaus ja kasvu) Osingon suhde osakekurssiin lähihistorian ja -tulevaisuuden ennusteiden perusteella. Pitää sisällään myös ylimääräiset osingot ja pääoman palautukset. Osinkotuoton taso ei ole riittävä indikaattori osakkeita valittaessa. Osingon vakauden sekä osinkojen kasvutrendin avulla kyetään löytämään paremmin tulevia voittajaosakkeita. Mitä vakaampi ja kasvavampi osinko, sen korkeammat pisteet. osakestrategiat osakkeet suomalaisten osakkeiden valintatyökalu
Näin pisteytämme osakkeet Suomalaisten osakkeiden valintatyökalun pisteet pohjautuvat maailman johtavan sijoitustutkimuksen löydöksiin erilaisten ilmiöiden ja strategioiden hyödyntämiseksi tulevien tuottojen ennustamisessa sekä Sijoittaja.fi:n omaan pitkäaikaiseen kehitystyöhön. Työkalu on helppokäyttöinen, sillä parhaat pisteet saaneet osakkeet, ovat työkalun kärjessä ja pisteytyksen perusteella houkuttelevimpia sijoituskohteita. Parhaat pisteet saaneilla osakkeilla on saanut ylituottoa Olemme seuranneet systemaattisesti parhaat pisteet saaneiden osakkeiden tuottokehitystä. TOP5-, TOP10- ja TOP15-osakkeet ovat tuottaneet markkinaindeksiä paremmin. (Tuotot ovat kokonaistuottoja) Kokonaispisteiden muodostuminen Kokonaispisteet muodostuvat kahdeksan ominaisuuden perusteella: Kurssikehitys Kurssiherkkyys Laadukkuus Kokonaisriski Tulosmomentti ja odotukset Tulosarvostus Tasearvostus Osinkoarvostus Kokonaispisteet ovat näiden ominaisuuksien painotettu keskiarvo, joka on indeksoitu siten, että 100 on paras mahdollinen pistelukema. Huippupisteet saavalla yhtiöllä on siten houkutteleva arvostus, vahva tase, nouseva tuloskehitys ja riski on matala. Harvoin osake saa joka osa-alueesta kiitettävät pisteet. Markkinat ovat sen verran tehokkaat, että yhtiöt, jotka tekevät kasvavaa tulosta ja ovat matalariskisiä, ovat arvostusluvuilla mitattuna keskimääräistä kalliimpia. Kurssikehitys: (Lyhyen aikavälin trendi + Pitkän aikavälin potentiaali) Kertoo osakkeen lyhyen aikavälin (3 – 6 kuukautta) trendistä, jossa hyödynnetään momentum-ilmiötä. Sen mukaan lyhyen aikavälin voittajaosakkeiden on tapana nousta ja heikoiten kehittyneiden laskea edelleen myös seuraavina lähikuukausina. Sitä suurempi pistemäärä, mitä voimakkaampi nousutrendi. Pitkällä aikavälillä osakkeiden hintojen on havaittu hakeutuvan kohti keskiarvotrendiä. Tutkimuksissa on löydetty, että markkinat rankaisevat liikaa heikosti kehittyneitä (aliarvostettuja) osakkeita ja palkitsevat liikaa hyvin kehittyneitä (yliarvostettuja). Sitä parempi pistemäärä, mitä enemmän nousuvaraa suhteessa historiallisiin tasoihin. Kurssiherkkyys: (Kurssivaihtelu + Korjattu beeta-kerroin) Mittaa osakkeen kurssivaihtelun (painotettu volatiliteetti) suuruutta ja sen muutoksia. Mitä pienempi vaihtelu, sen paremmat pisteet. Kertoo osakekurssin muutoksen voimakkuudesta verrattuna keskimääräiseen muutokseen Helsingin pörssissä. Sitä paremmat pisteet, mitä vähemmän kurssi liikkuu suhteessa Helsingin pörssiin. Laatu: (Nettovelkaantuneisuus-% + Kannattavuuden vakaus) Nettovelkaantuneisuusaste = korolliset velat miinus likvidit varat jaettuna omalla pääomalla. Mitä velattomampi / varakkaampi yhtiö, sitä paremmat pisteet. Mittaa yhtiön kannattavuuden vaihtelua. Mitä vakaampi tulos suhteessa liikevaihtoon, sitä paremmat pisteet. Kokonaisriski: (Laatu ja Kurssiherkkyys) Kertoo yhtiön tuloksen vakaudesta ja taseriskistä. Mitä vakaampi tuloksentekokyky ja vakavaraisempi tase, sitä paremmat pisteet. Kertoo osakekurssin vaihteluherkkyydestä. Sitä suurempi pistemäärä, mitä vakaampi kurssikehitys. Kurssiherkkyys ei huomioi vähäisestä kaupankäynnistä johtuvaa likviditeettiriskiä. Tulosmomentti ja odotukset: (Markkinoiden odotukset + Kannattavuustrendi) Mittaa analyytikoiden ennustemomentin kehitystä sekä analyytikkojen suositusten muutosta suhteessa osakkeen hinnan muutokseen. Analyytikoiden konsensussuositus (esim. ”osta” tai ”myy”) ei yleensä pysty ennustamaan tulevaa kurssikehitystä. Tärkeämpää on havaita muutostrendi ennen kuin konsensus- ja markkinaodotukset (ja sitä myöten kurssitaso!) ovat nousseet uudelle tasolle. Pohjautuu laajaan tutkimukseen analyytikoiden ennusteiden hyväksikäytöstä sijoitustoiminnassa. Mitä suuremmat pisteet, sen parempi. Mittaa suhteellisen kannattavuuden kehitystrendiä. Mitä parempi trendi, sen suuremmat pisteet. Tulosarvostus: (Tulostuotto + Takaisinmaksuaika) Mittaa yhtiön tuloksen ja osakkeen hinnan välistä suhdetta. Huomioi sekä historiallisen tulostason, että lähiajan realistiset kasvuodotukset. Mitä suurempi tulostuotto, sitä korkeammat pisteet. Kuvaa yhtiön nettovelattoman yritysarvon (Enterprise value, EV = Markkina-arvo lisättynä korollisilla nettoveloilla) suhdetta tulokseen. EV ei huomioi ennakkomaksuja, mikä saattaa tietyissä yhtiöissä vääristää tilannetta. Tunnusluku kertoo kuinka monessa vuodessa yhtiö maksaisi nettovelattoman arvonsa takaisin nykyisellä tulostasolla. Mitä suuremmat pisteet, sitä lyhyempi takaisinmaksuaika. Tasearvostus: (Hinta per tasearvo + Nettokassan osuus hinnasta) Mittaa hinnan ja kirjanpidon mukaisen tase-arvon välistä suhdetta. Mitä edullisempi hinta suhteessa tase-arvoon, sen korkeammat pisteet. Mittaa yhtiön nettokassan (=likvidit rahavarat miinus korolliset velat) osuutta yhtiön markkina-arvosta. Mitä korkeampi nettokassan osuus markkina-arvosta, sen korkeammat pisteet. Osinkoarvostus: (Osinkotuotto + Osingon vakaus ja kasvu) Osingon suhde osakekurssiin lähihistorian ja -tulevaisuuden ennusteiden perusteella. Pitää sisällään myös ylimääräiset osingot ja pääoman palautukset. Osinkotuoton taso ei ole riittävä indikaattori osakkeita valittaessa. Osingon vakauden sekä osinkojen kasvutrendin avulla kyetään löytämään paremmin tulevia voittajaosakkeita. Mitä vakaampi ja kasvavampi osinko, sen korkeammat pisteet. osakestrategiat osakkeet suomalaisten osakkeiden valintatyökalu